Sivut

25.1.2013

Jotain uutta, jotain vanhaa ja jotain vihreätä?

Nyt tulis pieniä testailuja ja vinkkejä ihon hoitoon al´a Anna! Mullahan on siis aina ollut mielestäni todella hankala iho, sekä kasvoissa, että ihan koko hela kropassa. Ongelma kasvojen ihossa on se, että iho on pintakuiva, vaan silti rasvoittuva. Näppyjä on ollut teini-iästä saakka, mutta aika ajoin iho voi ihan hyvinkin, eikä mitään maaiilman pahimpia tappo finnejä ilmaannu kovin usein. Tämä onnellinen aika on valitettavasti lähinnä kesäisin, kun iho ei joudu koetukselle kuivan huoneilman ja kaamean pakkasen ansiosta vaan aurinko hellii ja pitää huolen, ettei näppyjäkään liiemmin ilmaannu.

Sama pätee myös ihooni muuaalla kropassa. Kesän kosteilla keleillä meillä menee ihan hyvin ja rusketunkin vielä, kuhan muistaa laittaa aurinkorasvaa vaan auta armias näillä pakkasilla, käsivarret on täynnä kuivaihottumaa ja sääret on kuivat karheat korput, viehättävien silosäärien sijaan. Osasyy tähän ainaiseen ongelmaan on se, että olen maailman malttamattomin rasvojen kanssa. En todellakaan jaksa odottaa että paksu rasva imeytyy tunti tolkulla ihooni ja ohuilla rasvoilla läträäminen ei taas tunnu auttavan mitään. Myös selän ihossa on epäpuhtauksia, jotka ärsyttää kyllä useimmiten todella paljon (onko jollain tähän asiaan jotain super vinkkiä?)

No tässä meillä on kaksi ongelmaa. Molempiin on olemassa vihreä apu:

Kasvojen ihon hoitoon löysin ystäväni avulla pari vuotta sitten dermosilin mahtavan freeseissä vihreissä puteleissa asuvan Fresh balance sarjan. Sitä ennen olin köyhdyttänyt itseäni vichyn myöskin vihreillä tuotteilla, jotka nekin ovat aivan mahtavia, mutta dermosilin tuotteet on noin kolme kertaa halvemmat ja ihon hoitoteho aivan sama. Siispä totta hemmetissä olen alkanut käyttämään dermon tuotteita. Kasvojen puhdistusgeeli on miellyttävä ja puhdistaa todella tehokkaasti myös meikit ihosta ja kasvovesi viimeistelee puhdistuksen. Ohut kasvovoide ei rasvoita, mutta kosteuttaa ihon pintaa. Ihan kuin mulle tehty paketti, sanon minä. Eli nyt kaikki epäpuhtaan pintakuivan ihon omaavat, ei muuta kun dermoa tilaukseen!

Muun ihon hoitoon en ollut aiemmin oikeen keksinyt muuta, kun kärvistelyn aiemmin mainitsemieni ohuiden rasvojen kanssa ja perus sebamedillä pesun, vaan yhtenä päivänä salilla valitellessani ihon kuivuutta kaverini Mirkku ja Lilli kummatkin suositteli mulle, että osta nyt hyvä ihminen iholle suihkutettavaa öljyä. Kuulosti aluksi juuri siltä, että sitä laitettua voinkin sitten kieriskellä inhottavassa limaisessa olossa loppu illan, vaan tytöt vakuutti, että kummankin suosima Ceridal ei jätä ihoa tahmaiseksi vaan imeytyy kivasti nopeasti. Pakkohan se oli uskoa jos molemmat niin sanoi. Kävin eilen ostamassa Ceridal putelin apteekista (noin 7e) ja jo sen pirteän vihreä paketti sai mut hyvälle tuulelle.

Tänään sitten kokeilin kyseistä mömmöä ihooni ja voi pojat pakko se on tunnustaa, että tuo todella jättää ihon ihanan tuntuiseksi. Ihon pinta on ikään kuin öljyinen, mutta ei rasvaisen öljyinen vaan paremminkin samettisen öljyinen. Aion nyt lätkiä tätä ihooni joka ilta ja kerron sitten teille, onko kuivaihottuma saatu kuriin vai mikä on tilanne.

Tässä parit kuvat mun vihreaästä linjasta ihonhoidossa:




Tässä myös mun Herra Ankka, kylpykaveri

Ja kuka se sielä kameran takana kurkistaaa hehe



23.1.2013

Kiirettä pukkaa

Huh huijakkaa, oon tällä viikolla ollu kyllä sellaikin touhutätskä, ettei mitään rajaa. Alkuviikosta pistin asiakkaille heti töitä menemään, mitä viikonloppuna sain valmiiksi ja eilen mun iltaa ilahdutti pidemmän tovin kaverin ihana poikaliini, josta olen täällä aiemminkin kertoillut. Olin niin ylpee siitä mussukasta, kun hän (1,5v pian) monta kertaa illan aikana osoitti mun ja Jarkon kihlakuvaa ja sanoi selvällä suomen kielellä, että "Anna". Kyllä siinä oli hoitotästkällä hymy herkässä (ja melkeen tippakin linssissä, hehe). Käytiin ulkona vähän pulkkailemassa ja sisällä piirreltiin kuulemma autoja. On se vaan kiva hoitaa noita nassikoita.

Tänään oonkin sitten sormenpäät savuten naputellut opparin kirjallista, jonka pituus tällä hetkellä on 16 kokonaista sivua silkkaa tekstiä. Tuohon kun lykkää kuvat päälle ja loput tekstit ja nätin taiton niin kyllä siitä ihan hyvä opus tosta munkin älyn tuotoksesta tulee. Sen pitäisi aika tasan kuukauden päästä ollakin sitten kokonaan paketissa koko helahoidon. Ahkerointi jatkukoon.

Tekstin nakuttelun lisäksi tänään olen kerinnyt myös piirtää paljon kuvituksia tähän erääseen isompaan prokkikseen, jonka ensimmäisen osan pääsen vihdoin muutaman viikon päästä teillekin esittelemään. Kiva kiva.

Kävin myös Zenanalla kehonhuollossa, jonka jälkeen jäätiin tyttöjen kanssa saunomaan. Pakko sanoa, että nuo hetivalmiit saunat ei kyllä ole yhtään mun makuuni. Pää hikoilee ja varpaat on jäässä. Onko se nyt sitten muka hyvä löyly, kysynpa vaan.

Että sellaisia kiireitä tänne. Kiireitä on luvassa lisää, kun tästä parit viikot eteenpäin vierii, vaan niistäkin sitten ajallaan lisää. Suonette anteeksi jos postaukseni on helmikuun aikana hieman ressaantuneita ja harvempia. Silloin koittaa semmosen runttauksen hetki kun moni asia opparia ja projekteja myöten sattuu samaan hetkeen, niin voi pienen graafikon pää olla aika pyörällä. Heti maaliskuussa luvassa taas laadukkaampaa turinaa. Sen lupaan.

Tässä vielä kuva todentamaan, että tämä oli kerrassaan ihana päivä kaikesta kimpoilusta huolimatta:

21.1.2013

Mummot on rautaa!



Kaveri linkkas tänään naamakirjaan tuossa yllä olevan mahtavan mummoräpin ja sen hieno mummelisanoma pisti miettimään, että mullakin on ihan mainio mummeliini.

Olen kertonut aiemmin blogissa, että äitini on myös kuvittaja vaan, se että sivellin pysyy hyppysissä ei olekaan "vain" meidän kahden sukupolven juttuja, vaan myös meidän mummo (äidin äiti) on vanhemmalla iällä kunnostautunut maalaamisen saralla. Mummo ihanainen maalailee akvarelleilla ja öljyväreillä aivan ihania tauluja ja viime talvena mummolla olikin jälleen näyttely täällä Lahdessa, josta nyt linkaan tähän teille muutamat kuvat tauluista.

Kommenttiboxiin voi jättää aatoksia teidän lukijoiden ihanista mummeleista tai jos itse ootte jo mummoja niin miltäs se tuntuupi?

ps. Mummo, tiedän että luet tänkin ja se on ihan mainiota, kiitos ja olet ihana!


Saanko esitellä, tässä on mun mummoni 








20.1.2013

Kissoja, tassuja, kylmiä nassuja

Blogi onkin ollut ihan hipi hiljaa koko viikonlopun. Muhun iski tuossa tiistain korvilla ihan hirveä flunssa, joka sitten vei aika lailla kaikki voimat ylimääräiseltä touhuumiselta. Nyt alan olemaaan taas elävien kirjoissa, joten ajattelin pläjäyttää teille kuvapostausta viikonlopusta.

Olen piirtänyt ahkerasti (tähän olen saanut uusia tuulia, joita esittelen myöhemmin) sekä, työ-, oppari- että omia juttuja. Vaikka olo on ollut lähinnä kuin märällä, vettä valuvalla villasukalla, olen silti saanu kivan paljon aikaiseksi. No ehdoton työsuhde-etuhan mulla on tietysti se, että voin kirjaimellisesti tehdä töitä sängyn pohjalta kynä ja paperit kaverina. Välillä tuol sängyssä onkin sellainen office ettette arvaakaan. Etenkin sillon viel kun mulla oli läppäri. Viikonloppuun on vahvasti kuulunut myös teetä litrakaupalla, paljon nessuja ja mynttoneita. Sillä tästä ollaan selvity.

Viikonloppu on ollut myös hyvin eläimekäs. Perjantaina olin äitylin luona muutamat tunnit ja siellä morjenstelin Mango tyttöä. Ihana iso tyllerö hän jo onkin. Tänään sitten taas mentiin katsomaan Lahdessa järjestettyä  Suomen Rotukissayhdistyksen suurta kissanäyttelyä. Siellä oli Lempukan kasvattaja kahden kissansa kera. Hurja määrä sielä oli vaikka minkä näköstä kattia, mutta se kolme kertaa meidän Viton kokonen Maine coon jäi kyllä mieleen. Vähintään oli tän kokonen KLIK.

Taashan se viikonloppu meni vähän turhan nopeasti, mutta sellasia ne mokomat on! Nyt jatkan vähän piirtelyä. Mukavaa alkavaa viikkoa ja pysykää terveinä

Viikonlopun ihmeellisen kauniit sääilmiöt. Tuo sininen kuva on nappastu siinä klo 8-9 välillä perjantai aamuna.
Nätti sininen hetki joka aamu ja mulla aitiopaikka työpöydän ääressä sitä seurata.


Viikonlopun habituksia kylmästä lämpimään. Kyllä tuli eilen aamulla villapöksyt tarpeeseen kun
kännykän mittari näytti Lahen tuomioksi -30 astetta. Hrrrrrr.


Viikonlopun eläimellinen puoli. Oikeassa ylänurkassa meidän Lempukan mami hienon spesiaali palkintonsa kanssa.
On niissä samaa ilmettä eikös, hehe.
Pieniä kuvia duuneista viikonlopulta.
Vasen alanurkka ihan omaksi iloksi kissanäyttelystä ja piirtonäytöstä intautuneena
(Linda tosta vois tulla sulle aika kliffa paita)

17.1.2013

Julistejuttuja ja karvattomia katteja

Tänään on ollut mainio päivä! Aurinko paitsoi ja ollaan vähän juhlittu Jarkko kullan synttäreitä. Jarkko ei tänä vuonna halunnut kakkua, niin tein sille synttärismoothien, hihi.

Muutenkin hommat mennyt tänään tosi kivasti. Posti toi tullessaan sopparin ja nyt on mustaa valkoisella, että mun muutamat julisteet tulee erääseen netissä olevaan sisustuskauppaan myyntiin. Teen kyllä teille sitten esittelyn niistä ja kaupasta, kun ne siellä ovat saatavalla, niin olkaahan kuulolla. Tosi kiva kyllä saada niitä nyt ihan myyntiin, kun multa aika usein julisteita kysellään.

Toinen super kiva julisteisiin liittyvä homma oli se, kun sain sähköpostilla ilmotuksen, että olen voittanut yhden julistesuunnittelukilpailun. Wuhuu! Ihan todella hauskaa, etenkin kun siitä kuulemma olis poikimassa mahdollisesti jatkossakin töitä. Laitan senkin esille tännem, kun on vähän ajankohtaisempi.

Nyt väriviikkoon liittyen haluan laittaa teille vähän uusia kuvia meidän nahkapojista, koska nämä kaksi jos ketkä mulle tuo loputtomasti väriä välillä muuten niin harmaaseen arkeen. Näillä kahdella vauhtia ja virtaa riittää niin paljon, että se meinaa tarttua omaankin mieleen, kun sitä riehumisen riemua katselee.

Tässä olkaa hyvät:

Mamin sinisimmu Eppu

Leon like a boss
Valpas poika
Olen ihan pieni ja shöbö!



Ja vähän myös peto!

Vaan myös elegantti ja kaunis!

Leon naatiskelei auringosta täysin pinnoin heti kun sitä oli taas tarjolla



15.1.2013

Arvontavoittajaa ja värikäs savujuustosalaatti

No niin, nyt on vihdoin tullut aika julkistaa Uutistoimisto Anselmin synttäriarvonnan tulos. Osallistuja tuli jälleen oikein kiva määrä, kiitos kaikille onnitteluista ja osallistumisesta! On ollut ihan huippu kivaa tehdä tätä blogia teille ja teidän kanssa. Tehkäämme jatkossakin. Tänne onkin taas tupsahdellut uusia lukijoita sekä bloggerin kautta seuraamaan, että blogilistalle ja muihin verkostoihin, eli kiitos teillekin ja tervetuloa.

Vaan nyt siihen voittajaan! Voittajan tällä kertaa arpoi random.org ja sieltä onnen numero suosi kommentoijaa nimimerkillä RipsuH! RipsuH kommentoi näin:

SNP13/1/13 16:57
Onnea kaksvuotissynttärin johdosta ja ihanaa kevättalvea toivotteleepi RipsuH 

Onnea paljon RipsuH, laitan sulle viestiä voitosta tulemaan! RipsuH:lla on oma blogi myös täällä, käykääpäs kurkkaamassa!

Sitten päivän väripaukku olikin tänään ihan turkasen nanna savujuutosalaatti, johon tuli kutakuinkin näitä ainaeksia:

200g savujuustoa
3 tomaattia
paketti salaattimix:iä
1 suippo paprika
1 kurkku
makaroonia

NAM. Oli tosi hyvää ja täyttävää ja mikä parasta ilo silmälle. Suosittelen kaikille perinteisen fetasalaatin  sijaan vaihtelun vuoksi. Tässä todistusmatskua:

14.1.2013

Nyt sitä väriä tulemaan!

Takana alkaa olemaan jo aika pitkä pimeä ja tammikuinen halju naama alkaa toden teolla kaipaamaan jo vähän väriä. Kalkkilaivan kapteeni katsoo itseään peiliin ja tuumaa, että väri ois kiva. Siispä julistan Uutistoimisto Anselmin väriviikon alkaneeksi! Tällä viikolla koitan kaikin keinoin saada väriä elämään, niin naamaan kuin ympärillekin. 

Tämän päivän värin lähde on riemukas välipalani duunipäivän piristimenä. Tämän ku vetas naamariin niin johan oli mielikin taas virkeä. Appelsiinit on tällä hetkellä ihan super mehukkaita ja todella halpoja ja näistä saa paljon hyviä vitamiineja, jotka sitten jeesaa kirkastamaan olemusta muutenkin. Kyytipojaksi vähän vaniljajugurttia kanelituiskeella, niin olihan namskis hyvää. Ja mistäs muuaalta tämä aurinkoinen välipala tulisi nauttia, kuin tätini joululahjaksi antamalta ihanalta välipalatarjottimelta, jota koristaa Aarnion veikeä kuosi (Kiitos Sarssu, iiihana tää tarjotin ja just sopiva välipalahommiin!).

Mä oon hedelmien ja kasvisten suhteen kyllä niin suursyömäri. Tykkään ihan hirmusti ja mulla tulee tukkonen olo jos en täytä osaa aterioistani hedelmillä ja kasviksilla, myös marjat on nam nam lemppareita. Muistan kun yks vanha tuttu joskus aikoinaan kertoi sanoneensa miehelleen, kun olin menossa viikonlopuksi kylään, että "argh Anna tulee kylään, ni tarvii ostaa taas  hedelmiä!"...en voi kun ihmetellä, että joku on tosta vielä ylpeä, että ajattelee noin, hehe. Kuin joku pystyy olemaan ostamatta hedelmiä? 

Mites lukijat, tuleeko viikon kasvis & hedelmäkiintiö täyteen? Jos sen suhteen oikeasti on jotain vaikeuksia, niin suosittelen erittäin lämmöllä tota blenderiä. Sinne saa helposti hurahtamaan yhteen lasilliseen kivan määrän tuoretta vitamiinipommia, jonka horasee nassuun helposti vaikka aamukiireessäkin.


Nyt maiskis ilta-appelsiinille!