Sivut

31.7.2016

Kympin poika

Nyt kerron teille pikkuveikasta.

Oltiin Jarkon kanssa heitetty siitä lähtien vitsiä kun plussa tikkuun pärähti, että jahas laskettuaika 9.7. eli juhannuksena ollaan synnytyspuuhissa. Taitaa jälkikasvulla olla yhtä hyvä huumorintaju kuin vanhemmillaan, kun synnytys alkoi torstai-perjantai välisenä yönä ja jatkui yli juhannusaaton. Juhannuspäivänä puolenpäivän pintaan ensikarjaisunsa maailmaan laski kovasti odotettu pikkuveikka. Hän syntyi raskausviikoilla 38+1, täyden kympin poika (isoveikka syntyi 38+0).

Nyt hän on jo viisiviikkoinen tyytyväinen nyssäkkä, joka syö runsaasti ja ei pieruissa pihtaile.
Mainio tapaus kerrassaan. Pelkäsin kovin, että eihän mulle nyt voi sattua toista koliikitonta lasta, mutta sain kuulemma jo huokasta kun kuukausi tuli mittariin ilman super rääkymisiä (HUH!!!). Vaan on nuo yölliset mahanväännöt ja d-vitskuitkut jo tullut näidenkin vähien viikkojen aikana tutuksi, mutta mitä teitä sellaisella jonnin joutavalla tylsistyttämään.

Kerron ennemmin, että muutkin perheenjäsenet ovat ottaneet pikkuveikan vastaan hyvin. Isoveli hoitaa hellästi ja eläimet ovat vallan ihastuneita pieninpään haisuliin. Yksivee koiruutemme Asla luulee kai olevansa varaäiti ja juoksee huonetta ympäri jos vauva itkee. Toinen katti Leon taas on osoittautunut oikein mainioksi avuksi: hän on ilomielin ottanut iltavuoron vauvan vierihoidossa. Samaan aikaan joka ilta Leon hiippailee vauvan viereen nukkumaan lähelle kylkeä, joka mahdollistaa sen, ettei vauva herää vaikka itse nousisin imetyksen jälkeen ylös puuhastelemaan. Kätevää!

Tässä kuva mahasta (ja pari muutakin) kun synnytys oli ollut käynnissä jo noin 12 tuntia. Melkonen rantapallo se olikin!

Aion tehdä lähiaikoina teille hieman erilaisten raskauskuvien postauksen. Mutta ensin väliin jotain muuta, eihän tämä suinkaan ole pelkkä mammablogi. Siispä ensi postaukseen!






29.7.2016

Uusi

Heippati hei jälleen ystävät ja kylän miehet! Kuten huomaatte Uutistoimisto on kiireisen kevään aikana möyhinyt syvällä unipölyssä ja elänyt vain instagramissa kuvavälähdyksinä arjestani. Tarkemmin kun mietin, niin koko vuosi 2015 meni blogin kannalta vähän niin ja näin. Tämä kaikki on ollut monen asian summa aina perheasioista kolmen kuukauden infernaaliseen raskauspahoinvointiin ja huimista deadlinekiireistä loputtoman saamattomiin päiväunihetkiin.

Olen tässä blogin suuntia pohtiessani kerinnyt käymään läpi jopa sen aallonpohjan, että lopettaisin blogin kirjoittamisen kokonaan, mutta se ajatus hautautui syvyyksiin lopulta melko nopeastikin, onhan tämäkin tarinanurkka kuitenkin minulle jonkin sortin henkireikä ja ihan hirveän rakas. Kirjoitan teidän lisäksi myös aina itselleni ja olisi jotenkin väärin nyt murtaa näin oiva aivokopan järjestelypaikka, kun sille tarvetta on paljonkin. Lisäksi musta on äärimmäisen kiva kertoa teille tarinoita.

Mutta koska ajatukset nyt ovat ottaneet näinkin radikaaleja suuntia, on mielestäni tämän "uuden alun" oltava jotenkin blogia vavisuttava. Tästä syystä olen muutaman illan ahkeroinut niinkin mukavan asian parissa kuin uusi banneri! Uusin ilmein uuteen aikaan siis. Uusi banneri eroaa täysin vanhasta: siinä missä vanha banneri oli melko seesteinen, on uusi kuin mikäkin viidakko. Olen muutenkin ajatellut, että bannerin ei tarvisi ollakaan ihan näin pysyvää sorttia mitä se on tähän asti ollut. Kerran mulla on taito hyppysissä ja mahis tehdä bannerit itse, niin miksi en vaihtaisi niitä useammin? Nimi pysyy kuitenkin aina samana, niin pöljä nimi kuin blogillani onkin.

Siispä tässä uusi vanha ja uusi banneri:










Mitäs pidätte?
Ei muuta kun lämpimästi tervetuloa uudemman ja ehomman uutistoimiston pariin kaikki uudet ja vanhat lukijat.

ps. Uutuuden tuoksuja nuuhkitaan meillä nyt muutenkin kun perheeseemme syntyi juhannuspäivänä pieni terve poika. Kerron hänestä enemmän seuraavassa postauksessa.