Synttärihössötys alkakoon!

Siitä on ensi tiistaina tasan vuosi kun pieni Niilani näki ensi kertaa päivänvalon. Tai tarkemmin ottaen otti ensimmäiset henkoset elämää pimeänä marraskuun yönä kirkkaiden synnytysalin valojen häikäistessä tuoreita silmiä. Käsittämätöntä miten aika on kulunut näin nopeasti. 

Vaan nyt on aika järjestää Niilalle mitä ihanimmat 1v. -juhlat ja valmistelut olenkin jo aloittanut mm operaatiolla koemuffarit! Raapasin netistä tällaisen mainion ohjeen, jota hieman soveltaen pyöräytin  pellin isoja ja toisen pieniä banaanimuffiksia ja voi nams tuli hyviä!

"Kuorruteraidat" ei menny ihan ku strömsöössä, kun tomusokeri loppui kesken ja lisäsin tietysti liikaa vettä, mutta näistä tuli niin hyvät, että heitinkin (lähes) kaikki pakkaseen juhlia odottamaan. Kuorrutellaan sitten juhla-aamuna!

Ohje löytyy täältä ja on todella helppo ja nopea:

Banaanimuffinsit ♥

Kekrikakku

Vietettiin tuossa taannoin kahden entisen luokkakaverin kanssa pienimuotoisia juhlia ja loihdittiin mitä karmaisevin kakku. Juhlan teemana oli ikään kuin halloweenin sijaan vanha suomalainen sadonkorjuun juhla eli kekri. Olin itse aivan yhtä pihalla mistä oli kyse, kuin tod näk 90% teistä lukijoista on nyt, mutta toinen ystäväni on sangen perehtynyt kaiken näköiseen mytologiaan ja vanhoihin perinteisiin ja valaisi aihetta minulle. Wikipedia sen sijaan saa valottaa teille aihetta nyt:


" Kekri, myös keyri tai köyri, on vanhan suomalaisen maatalous­yhteis­kunnan aikainen syksyisin vietetty sadonkorjuun juhla. Sillä ei alkujaan ollut vakinaista kalenteriin sidottua ajankohtaa, vaan se määräytyi kulloisenkin vuoden syystoimien mukaan, mutta viimeistään 1800-luvun alusta sen ajan­kohdaksi vakiintui pyhäin­miesten­päivä marraskuun alussa.

Sana kekri tarkoitti kansankielessä viimeiseksi jäämistä tai jonkin päättymistä, ja kekri merkitsi myös vuoden vaihtumista maatalousyhteisössä. Sana esiintyy eräissä murteissa myös muodoissa köyri tai keyri.

Kekri kuuluu suomalaisten työnjuhlien piiriin. Se oli ilon juhla. Silloin laulettiin, leikittiin ja tanssittiin. Siitä muodostui 1800-luvulla myös palvelusväen läksiäisjuhla, jonka jälkeen heillä oli kaksi viikkoa vapaata ennen uuteen taloon siirtymistä.

 Kekrin toisena päivänä lähdettiin ”kekriä kiertämään”. Kylissä liikkui seurueita, joissa oli mukana kekripukeiksi tai kekrittäriksi naamioituneita hahmoja ja jotka halusivat taloista kestitystä. Ilmeisesti merkittävin hahmo oli kekripukki, sarvekas ja pelottavan näköiseksi tarkoitettu olento. Kekripukki voitiin koota niin, että karhuntaljan tai vastaavan alla käveli kaksi miestä, kauhat sarvina, kirves kuonona ja pitkä varsiluuta häntänä. Olkia, turkkia ja naamareita käytettiin myös tässä rakennelmassa.

 Kirkko ei hyväksynyt pakanalliseksi katsottua kekrin viettoa. Piispantarkastuksessa vuonna 1729 annettiin Rautalammilla papistolle kehotus, että ”heidän piti uskollisesti neuvoa Jumalan seurakuntaa luopumaan taikuudesta”. Kielto oli niin ankara, että juhlatapa unohdettiin, samoin kuin vanhat laulut ja runot.

 Kekri-perinne alkoi hävitä teollistumisen ja kaupungistumisen myötä, ja monet kekriin liittyneet tavat ja perinteet ovat siirtyneet joulun ja nykyaikaisen uudenvuoden viettoon. Pisimpään perinne säilyi Itä-Suomessa. Suomessa kekriä vietetään nykyään Kajaanissa polttamalla kekripukki, jonka paikalliset toimijat ovat rakentaneet. Kekripukin polttoon liittyy yleensä myös muuta ohjelmaa, esimerkiksi tanssiesitys, musiikkia jne."

- All mighty Wikipedia -


Siinäpä teille hieman perimätietoa, ei kato olla mikä tahansa uutistoimisto, täältä saa usein ihan jännääkin tietoa, hehe. Tässä tulee nyt kuvia meidän ehkä vähemmän perinteikkäästä kaamistusten kakusta, jossa oli musta pohja, pinkkiä creemiä sisällä ja aivan liikaa sokerimassaa. Pohjassa on muuten käytetty tätä ohjetta KLIK, joskin pohja tosiaan värjättiin punaisen sijaan mustaksi elintarvikevärillä. Oli todella makoisa pohja, voin suositella. Kiitos Miia ja Nyyti oli super hauskaa leipoa! Päästä kolme graafikkoa keittiöön, niin lopputulos on tämä:

Siinä se "kaunokainen" nyt lepää

Murrrrr!

Pohja näytti ennen täyttämistä ihan mustalta pesusieneltä.

Hojoo! Miia iski rohkeana hopeisella kakkulapiolla monsteria päähän.

Tämä säihkysilmä on mun käsialaani.

Rakkaalla pastalla monta nimeä.

Täällä ollaan oltu tänään ihan pastahommissa. Meillä syötiin tänään pitkästä aikaa avocadopastaa, blogipastaa, muotipastaa, hesaripastaa...mitä näitä nimiä nyt on. Tähän herkkunannapastaan, kuten mä itse haluisin ko ruokaa nimittää me päädytään kerta toisensa jälkeen, ei sen takia, että se on niin "hipidihip"-ravintoa meidän kulinaristisille kuvuille, vaan siksi, että se nyt vaan hellii just oikeita makunystyröitä eli on aivan todella hyvää.

Myös Lähiömutsi kirjoitti aiheesta hauskasti blogissaan tällä viikolla ja pohdiskeli, kuinka paljon some oikeastaan jo vaikuttaa ihmisten ruokailutottumuksiin. Käykääpä kurkkaamassa.

Safkaa, kiitos!

Ruoka, tuo ihana rakas ystävämme ja vihollisemme. Niin hyvää kun se onkin, niin se aiheuttaa usein pohdintaa ja suoraan sanoen päänvaivaa, mitä voin syödä ja mitä en, mikä on mulle hyväksi ja mikä ei.
Viime aikoina ehkä suurin muutos ruokatottumuksissani on ollut se, että yli kahden ja puolen vuoden tauon jälkeen olen viime päivinä syönyt kalaa. Mulla iski pari viikkoa sitten ihan hirveä lohihimo, ja eihän siinä sitten muuta kun marssittiin kauppaan ja ostettiin lohta. Hyvää oli, sori herra fisu. Ajattelin, että syön kalaa jatkossakin, koska se on kuitenkin kohtuu terveellistä ja helpottaa mun elämää kummasti.
Tää on kyllä pieni erävoitto tolle appiukolle, jonka kanssa ollaan leikkimielisesti sanailtu mun vegeilystäni, olikohan sen veikkaus sillon joskus reilu vuos sitten, että kohta syön kalaa ja parin vuoden päästä lihaa, heh. Että appiukkis, pistähän siikat savustuspönttöön, ni tullaan syömään, kuulin että kalasaalis oli ollut hyvä!
Tänään olen syönyt sekä super ihania ruokia, että niin karvaan pettymyksen ruokaa, että morjens.  Super hyvää oli mun ihana fetasalaatti, jossa oli:

• fetaa
• rukolaa
• jäävuorisalaattia
• tomaattia
• omenaa
• kurkkua
• krutonkia
• cesar -kastiketta
• kananmuna

Aivan karmaisevan pahaa taas oli Kellogsin uutuus murot All Bran Crunchy Bites. En ole IKINÄ syönyt hirveämpiä muroja saatika heittänyt yli puolta kuppia muroja suoraan sinne minne nämä kyseiset kuuluukin, eli vessanpönttöön. Murojen koostumus on todella kiva rapsakka, mutta niihin on mätetty niin paljon sokeria, että murot maistuu lähinnä siltä kun söisi maitokupissa murenneltuja keksejä, mikä ei nyt tässä tapauksessa ole lainkaan hyvä asia. Miksi, oi miksi en tällä kertaa lukenut tuoteselostetta jo kaupassa!?  Pitää varmaan syöttää toi paketti pahaa aavistamattomalle miekkoselleni, muhahaha (ethän lukenut tätä Jarkkis?).
No iltapalan pelasti lopulta ihana näkkäri kasviksilla ja juustolla, nams nams, eli loppu hyvin kaikki hyvin tällekin ruokapäivälle. Taidanpa heittää vielä yhden omenan kitusiin ennen kuin painun punkkaan.

Hyvän näköistä ja kiva koostumus....mutta aivan hirveitä. Älkää ostako.

Illan pelastus <3

Pahuuden multihuipentuma

Mun herkkusalaatti höystettynä ihanasti salaattiin sotkeentuvalla apetina fetalla <3

NAMS!

Smoothien makuinen maanantai

Kävin tuossa aamulla heittämässä pienen salitreenin ja sen jälkeen alkoi hiukomaan, niin pyörätinpä blenderilläni ihanaisen hyvän mielen smoothien! Siitä tuli ihanan väristä ja namskis, niin hyvän makuista!

Tässä ohje kannulliseen, josta tulee isot lasit smoothieta kahdelle

- purkki maitorahkaa

- pari desiä maitoa

- 300g puolijäisiä mansikoita

- purkki hedelmäsosetta (piltti, bona, muksu...mitä näitä nyt on)

- jos näillä ei vielä makeutta tule smoothieeseen tarpeeksi, niin sekaan voi heittää ananasmurskaa
- pari lusikallista pellavansiemen-mustikka-rouhetta tuo smootieeseen hyvän tujauksen omega kolmosia

* Itse sekoitan ainaekset osissa niin, että laitan ensin osan mansikoista ja maitorahkan blenderiin ja pyöräytän ne hienoksi, sitten lisään loput ainekset ja pyöräytän loppuun tasaisesksi ihanaksi smoothieksi. Välillä pitää lusikalla jeesailla, jos mansikat on viellä liian jäässä (tätä on syytä välttää ettei blenderi hajoa).

Ja sitten naatiskelemaan! Tätähän ei sitten ole lupaa juoda ilman ihanan värisiä pillejä!

Smoothie on loistava aamupala mun kaltaiselle aamutorkulle, sillä tämän kun tekee illalla valmiiksi jääkaappiin, niin aamupalan nauttimiseen menee kaksi minuuttia meikkailun ja hiustenlaiton lomassa. Ja hei mikä parasta, tässä ei ole mitää ylimäärästä sokeria!

Nam nam!

Mahti smoothie <3!

Smoothie on loistava aamupala, välipala tai iltapala!