Joululahjavinkki osa 2 ja ylläriarvonta

No nyt tulee eilen lupaamaani lahjavinkkiä ja pieni yllätys teille lukijoille, joka on siis tattada daa! Arvonta!

Olen kesän ja syksyn mittaan tutustunut hurmaavaan nettikauppaan, Nappikauppa Punahilkkaan. Punahilkka myy kaiken näköistä pientä kangas- ja koruaskarteluun ja itselleni omimmaksi sen valikoimasta olenkin löytänyt tarvikkeet päällystettyihin nappeihin ja tuttinauhoihin. Tuttinauhatarvikkeista olen tehnyt myös heijastimia, joita on blogissani vilahdellut tässä syksyllä (täällä). Niistä on tullutkin oikeia hitti ja olen saanut niitä askarrella useammankin pienen ja suuren turvaksi, kivaa!

Nyt Uutistoimistolla on ilo tehdä yhteistyötä Punahilkan kanssa! Olen siis saanut Punahilkalta tarvikkeita seuraavan joululahjavinkin valmistamiseen ja teillekin siinä samassa pientä arvottavaa.
Tässä sitä tulee, valokuvaohje päällystettyjen nappien tekemiseen! Näsitä saa todella kivoja pieniä lahjoja vaikka joulukortin kaveriksi rintamerkkeinä, nappeina tai magneetteina.

Tarvitset: Kivaa kangasta, nappityökalun, sakset ja nappiaihioita (näitä on eri kokoisia, mutta omassa ohjeessani käytän 27mm nappeja.

Ensin tarvitset lähettyville kankaan, nappityökalun kumiosan ja napin kuvun.

Mallaa kumiosalla kankaasta sopiva kohta napin päällyseen.

Kiepsauta varoen kangas ja kupu ympäri pöytää vasten ja paina kangasta,
niin näet että kumityökalu on kohdallaan.

Ota nappikupu käteen ja paina se kankaan kanssa kumityökalun sisälle niin,
että kupu pysyy tukevasti kumityökalussa.

Leikkaa kankaasta sopivan kokoinen kumiosan reunojen muokaisesti.
Kankaan voi leikata myös valmiiksi ympyräksi.

Paina kankaan reunat huolellisesti nappikuvun sisälle.

Asettele napin tausta oikealle kohdalle.

Ota nappityökalun "nappiosa" ja paina lujasti (todella) niin,
 että napin tausta napsahtaa kupuosan sisälle paikoilleen.

Valmis nappi kuvun sisällä näyttää tältä.

Pullauta nappi kuvun sisältä pois.

Valmista! Kupuihin on Punahilkassa myytävänä erilaisia taustoja ja taustaan kiinnitettäviä lisäosia.

Tällaisia herkkusia sitä voi tehdä! Punahilkka myy myös näitä nättejä kangastilkkuja sopivina paloina.

Napeista voi tehdä esim heijastimia tai kiinnittää niihin
nappikaupasta saatavia lenkkejä, jolloin nappista tulee ponnari!

Näiden ihanuuksien käytöllä on vain mielikuvitus rajana. Punahilkan sivuilta löytyy lisää ideoita nappien eri käyttötarkoituksiin.

Ja nyt siihen arvontaan!

Nyt on nimittäin yhdellä teistä onnekkaista mahdollisuus voittaa kymmenen euron lahjakortti Nappikauppa Punahilkkaan ja mun askartelemia nappeja! Sun tarvitsee vain kertoa kommenttiboxin, mitä sä askartelisit Punahilkan tarvikkeista? Muista jättää sähköpostiosoite, niin saadaan voittaja kiinni. Arvontaan on aikaa osallistua sunnuntaihin 6.10. asti. Onnea kaikille arvontaan!

Ahaa, nyt on mahaa!

Täällä ollaan ja kasvatellaan pötsiä. Uskokaa tai älkää ni olo alkaa olemaan mitä kömpelöin ja maha toden teolla tiellä. Hurjaa, että vajaa kolme kuukautta tää tästä vielä vaan paisuu entisestään. Olo on ollut kyllä oikein hyvä lukuunottamatta raskauteen kuuluvia kolotuksia ja särkyjä.

Olen niin onnellinen, että lähdin mukaan mammajoogaan! Sen avulla mun selkä on pysynyt kutakuinkin kasassa ja vetreänä vaikka tää etureppu jo omat haasteensa sillekin tuo. Mun työnlaatu kun on mallia "istun ja istun", niin tällai pitkä selkä, mikä mullekin on suotu,  kipeytyy todella herkästi. On ollut kerrassaan erittäin kiireisen työkesän ja syksyn pelastus, ettei selkä ole alkanut tämän enempää vihottelemaan. Olette ehkä huomanneetkin postaustahdin rauhallisuudesta, että nyt on työrintamalla menossa niin kiireinen loppukiri ennen mammista, ettei aikaa eikä energiaa ylimääräiselle koneella istumiselle tahdo aina löytyä. Joogasta on ollut apua myös tämän kiireen aiheuttaman stressin aisoissa pitämisessä. Tänään taas päästäänkin mun kahden mammakaverin ja parinkymmenen muun pötsikkään kanssa venymään ja rentoutumaan 1,5 tunniksi joogasaliin Wellamo-opistolle. Ihanaa.

Vaan tässä muutamat kuvat mun tän hetkisistä näkymistä hehe. Olkaahan huomenna kuulolla, luvassa DIY joululahjavinkki/tutoriaaali ja siihen liittyvä pieni yllätys teille ihanaiset lukijani.

Jos metsään tahdot sä mennä nyt...

Me käydään tuon Jarkkosen kanssa melko usein kävelemässä tossa meidän talon takaa alkavassa mettässä. Sinne on niin kiva mennä käpyttelemään luonnon rauhaan ja ottamaan oikeen isot henkoset raikasta metsän tuoksua. Metsällä on muutenkin todella rauhoittava, jopa meditatiivinen vaikutus, niin kyllä tekee poikaa käydä kävelemässä ylimääräiset työstressin aiheuttamat ylikierrokset pois harteilta.

Tällä viikolla sattui vielä kivasti kamerakin mukaan, niin pääsen antamaan teillekin maistiaiset ihanista syksyisitä näkymistä ,mistä päästiin nauttimaan. Osa kuvista on mun ja osa Jarkon nappaamia.

Rauhoittavaa lauantai-iltaa kaikille!

Se pyörii sittenkin!

Heureka! Käytiin viime viikon suunnuntaina velipojan ja tyttiksensä Lillin kanssa Heurekassa (vihdoin ja viimein) katsomassa Body Worlds näyttely. Tässä Heurekan sivuilta lainattu esittely:

Body Worlds on saksalaisen tohtori Gunther von Hagensin luoma näyttelykokonaisuus, jossa aidot plastinoidut ihmisruumiit ja elimet mahdollistavat ainutlaatuisen tavan tutustua ihmisen anatomiaan. Von Hagensin keksimässä plastinointimenetelmässä ruumiin nesteet ja rasvat korvataan nestemäisillä muoveilla, jolloin näytteitä voidaan säilöä lääketieteen opetusta varten. Body Worlds -näyttelyssä ihmiskeho on esitelty myös taiteen ja muotojen näkökulmasta.

Oli aivan hurjan mielenkiintoinen, vaan paikoin aika ahdistavakin elämys. Koin melko rankaksi katsella esimerkiksi ihmisen lisääntymisen osastolla plastonoituja sikiöitä eri raskausviikoilta ja pakko sanoa, että kahdeksannella kuulla raskaana olevan äidin ruumis sikiöineen oli kyllä sen verran surullinen näky tässä herkässä tilassa, että olisin voinut jättää vaikka näkemättä (tiedonhaluinen mieleni vaan kun ei anna mun olla tutkimatta).

Mutta oli näyttelyssä paljon ihan uskomattoman mielenkiintoisiakin kohteita. Esimerkiksi vitriinissä vierekkäin köllöttelevät urheilijan ja tavallisen pulliaisen sydämet oli kyllä häkellyttävät! Urheilijan sydän oli aivan valtava lihasmöhkäle, yli tuplat tavallista isompi. Myös millin ohuet läpileikkaukset ihmisen eri osista oli jotenkin hämmästyttävän näköisiä ja jollain tapaa jopa maalauksellisia. Niitä kun ei tunnistanut mitenkään niin, että olisin osannut sanoa sen olevan slaissi ihmistä.

Kaiken kaikkiaan kaikkien kolmen tunnelmat näyttelyn jälkeen oli hieman ahdistuneet. Kaikki oli yhtä mieltä että hieno näyttely, mutta silti vähän turhankin ahistava kenties. Taidetaan olla kaikki vähän herkkiksiä. Päätettiinkin poiketa paluumatkalla Ikeaan syömään lohdullinen budjettilounas ja ostamaan vähän jotain kivaa koteihimme. Se oli hyvä suunnitelma!

Näyttely on auki vielä viikonlopun, joten kaikki mattimyöhäiset ostamaan liput etukäteen netistä ja sinne. Lippujonot oli jo viime viikonloppuna piiiitkälle ulos asti. En viitsinyt pistää jonosta ottamaani kuvaa tänne, kun siinä joku valkohousuinen täti-ihminen kaivelee peffaansa oikein antaumuksella, hah.

Tässä hieman fiilistelykuvia. Harmi vaan itse näyttelyä ei saanut kuvata, mikä nyt on ihan ymmärrettävää!

Ootkos sä käynyt katsomassa näyttelyn? Mitkä oli fiilikset?

Jännän äärellä kohti näyttelyä!

Tätä oli odotettu!

Heurekassa saa tehtyä omasta profiilista kolikon! No tottakai halusin!

Tässä kaikkien kolmen kolikot! Antin on hienoin!

Näyttelystä hämmentyneet tieteen ystävät

Pötsimamma Heurekan ihmeellisessä maailmassa

Ranneketta ranteeseen?

Tekstiilikaksoset <3

Lahjavinkki osa 1: The Pink Bat

Ajattelin näin syysiltojen tummetessa ja siten Joulun lähestyessä, että voisin heitellä teille pikkuhiljaa sillon tällön mielestäni kivoja vikkejä joululahjoiksi ja tässä tulisi nyt ihan ensimmäinen.

Eli kaikki uniikkien ja sangen söpöjen korujen ystävät hoi, nyt kuulolle! Ystäväni, näppäräsorminen Anniina tekee ja myy nettikaupassaan itse valmistamiaan koruja. Nettikaupan nimi on  The Pink Bat ja se sen valikoimaan kuuluu niin kaulakorut kuin korvikset ja rannekorutkin! Omat suosikkini kaupassa on nuo kerrassaan mainiot lepakkokorut. Tämähän ei siis itseasiassa ole pelkästään joululahjavinkki vaan koko syyskauden julhien asustevinkki siinä samalla: Halloweenjuhliin lepakkokorua kaulaan ja pikkujouluissa voi säväyttää sitten samalla ihanuudella!

Ja koska tiedän että siellä ruutujen toisella puolella on myös kansainvälisempää porukkaa, niin nettikauppa The Pink Bat tosaan postittaa tilauksia ympäri maailman.
Jos mielessäsi on jokin aivan spesiaali koru (tietty väri tms), niin minun kautta voi pistää kyselyitä Anniinalle mahdllisista tilaustöistä.

Nettikauppa löytyy siis täältä: Klik! Ja tässä vähän kuvamatskua nettikaupan antimista:

Rakkautta on...

... nuokkuvat nakukissat

... varpaat peittävä maha

... pörröinen koira

... mielenkiintoiset duunit

... uudet voittosukat 

Mikä sulla on tänään silkkaa rakkautta?

Manna askartelee

Pimeät illat ovat täällä ja taas nousi esiin sama aatos kun ennenkin: Kaikki kaupan perus heijastimet on TYLSIÄ ja hankalia irrottaa ja kiinnittää. Mä kun vaihdan takkia ja laukkua harvase päivä, niin heijastin usein on aina siinä kotona olevassa takissa tai laukussa ja eihän se sieltä mua näkyväksi tee hämärässä syysillassa.

Aloin miettimään tätä asiaa enemmänkin ja mieleeni putkahti tällainen klipsuajatus. Olin aiemmin elokuussa väsännyt tulevaa pikkuista varten tuttinauhoja ja siten mulla on työpöydällä pyörinyt näitä klipsukoita. Pohdin mitä muuta näistä voisi tehdä, ettei meillä kohta ole nurkissa toimettomana kymmeniä tuttinauhoja (nyt jo ylimääräisiä varmasti, oliskos lukijoissa halukkaita ostajia? hihi). Siitä se ajatus sitten lähti ja lopputulemana mulla on  täällä hyvä joukko söpöjä heijastimia näppärällä kiinnityksellä!

Näin pötsiä kasvatellen löysin tietysti tällekin käyttöä myös ihan vauva-arkeen: myös vaunuihin tarvitaan heijastin! Mikäs sen kivempi kun pistää tämä roikkumaan klipsillä oikeastaan mihin päin vaunua vaan, eikä tarvi neuloilla tehdä reikiä vaunukankaaseen. Hirmu näppärää! Siitä kun muksu kasvaa, niin heijastimen voi heittää kiini haalariin tai tarhareppuun.

Näitäkin tuli kerralla sen verran enemmän, niin huikkasin tästä eräässä fb ryhmässä eteenpäin ja heti lähti pari kotiutumaan uusiin koteihin  ♥. Mukavaa kun saa omilla kätösillään aikaseksi iloa.

Muistakaahan lukijat heittää ne heijastimet takkiin kiinni! Nyt on jo syyskuu vaikka ulkona onkin tällä hetkellä lähinnä kesähelle.

Hetihän näihin joku ihastui. Tässä ekat heijastimet paketissa lähdössä jo uusille omistajille.

Heijastinta  monen moista.

Tuttinauhoja on täällä myös tulevan varalle aherrettu ahkerasti. Kun itse tekee niin saa juuri sellaisen kun itse tahtoo.

Sumuisia

Syyskuun ensimmäinen maanantai on mennyt enimmäkseen sumuissa tunnelmissa. Ensin koiruuden aamulenkillä ihan konkreettisena sumuna pitkin pihamaata madellen ja oikeastaan koko loppupäivän vallitsevana pään sisäisenä sumuna. Viikonloppu oli idearikkainta aikaa hetkeen ja taisi nämä inspiksen lähteet ammentua ihan tyhjäksi asti, kun tänään on ollut näin nuutunut olo. Ideat on onneksi visusti tallessa luonnoskirjassa erinäisinä kuvina ja tekstipätkinä, niin sieltä sopii alkaa taas ammentamaan heti huomenna.

Nyt haluan vain piirtää yhden pakollisen työkuvan loppuun ja mennä kippuraan sohvan nurkkan loppuillaksi.

Tästä ensin musiikillisena antina mun sielunmaisemaa tälle päivälle ja sen perään havainnollistavia kuvia aamun kauniista, vaan ihan hurjan haikeasta kesän linnunlauluiset aamut pelkäksi kivaksi muistoksi pyyhkäisevästä sumuaamusta meidän kulmilla.

ps. Huomenna alkaa mammajooga ja tän mamman mahakuvaa eiliseltä löytyy blogin facebook sivulta >

Rakkaalla pastalla monta nimeä.

Täällä ollaan oltu tänään ihan pastahommissa. Meillä syötiin tänään pitkästä aikaa avocadopastaa, blogipastaa, muotipastaa, hesaripastaa...mitä näitä nimiä nyt on. Tähän herkkunannapastaan, kuten mä itse haluisin ko ruokaa nimittää me päädytään kerta toisensa jälkeen, ei sen takia, että se on niin "hipidihip"-ravintoa meidän kulinaristisille kuvuille, vaan siksi, että se nyt vaan hellii just oikeita makunystyröitä eli on aivan todella hyvää.

Myös Lähiömutsi kirjoitti aiheesta hauskasti blogissaan tällä viikolla ja pohdiskeli, kuinka paljon some oikeastaan jo vaikuttaa ihmisten ruokailutottumuksiin. Käykääpä kurkkaamassa.