Sivut

28.5.2011

Tosi Let´s go!

Täällä on juuri nyt tosi Let´s go meininki, kuten ehkä kuvista saatatte havaita. Antti ja Julia saapuivat eilen yöllä noin 2:30 pienistä vaikeuksista huolimatta Belgian maalle (kiitos Finnairin laukku miehet) ja nyt otetaan täällä vikasta viikonlopusta kaikki ilo irti. Tulen siis maantaina kotiin yöllä, että kohta nähään inehmot.  Nyt myö lähetää Antwerpenin yöelämähän. Mordor. Mää oon...missä sää oot?!?





25.5.2011

Ja tässä.

Tässä vielä koko luokan vuosikirja!
Ihailkaa seuraavasta linkistä

VUOSIKIRJA

24.5.2011

Prosessia foliossa olkaa hyvä

Tässä se nyt tulee, eli mun uunituore processfolio, jossa näkyy mun kevään duuneista suurin osa. Piirustuksista nyt tietysti vain murto-osa on esillä ja työpajoja en tähän ympännyt kun sivumääräks oli asetettu 60 ja nyt jo meni sen verran yli, et pitävät mua pian ihan ruskeakielisenä. Mutta alla olevasta linkistä pääsette selailemaan. Nyt kun kaikki työt on tehty, aion syödä ja katsoa salkkarit. Enää kolme päivää ja Antti ja Julliska saapuu Antwerpeniin, en usko! Ennen sitä olisi kuitenkin vielä selvittävä jurystä! Hui. Nyt lepoa, olen aivan poikki. Kiitos ja kuittaus.

Annan Pro-fo on täällä!

21.5.2011

Kiertsifonttia

Tässä saanen esitellä teille hyvät ihmiset, omin pikku kätösin taiteilemani kiertsifontti!
Ihailkaa ja ihmetelkää! Paljonhan tuossa olisi hiomista, mutta tällä aikataululla ja kaiken muun työn määrällä ihan kelpo suoritus. Eli aiheena tosiaan kurssillamme on Utopia, johon meidän tuli valita oma näkökantamme ja tehdä siihen sitten mm experimentaalinen fontti. Koska oma utopiani käsittelee ympäristoasioita on fonttinikin luonnollisesti perustettu kierrätysmerkille.
Tällä erää en kerkiäkään juoruilemaan sen enempää, pitää vielä hetki tehdä kouluhommeloita ja sitten hypätä vällyjen väliin, huomenna aamulla kutsuu minua niin paljon puhuttu kaunis Brugge!
Hyvää yötä!


17.5.2011

Leijonat, kouluressi ja vimosia viedähän.

Tässä on niin paljon kaikkea tapahtumaa, ettei oikein tiedä, mistä kirjottaa. Kai pitäis kirjoittaa siitä, että ei oikein olisi aikaa kirjottaa. On tässä nyt nimittäinhurahtanut aivan liikaa aikaa tänä viikonloppuna näihin lätkän MM-kisoihin (Hyvä Suomi!!), että kaiken rationaalisen kyvykkyyteni mukaan mun pitäisi juurikin nyt paiskia hommia kouluprojektien parissa. Meillä oli Hannan kanssa sellainenkin kahden naisen kisastudio, että oksat pois. Kuinka paljon voi ääntä lähteä parista naisihmisestä? Paljon!
Mutta niin ne kouluhommat. Ajattelin, että olisi ehkä reilua antaa pieni näyte teille siitä, mitä olen tässä nyt puuhaillut. Eli pieni kuvasarja olkaa hyvät.  Näette siinä joitain aukeamia ”parempi maailma joka päivä”-aiheisesta lasten puuhakirjasestani. Näissäkin kuvissa on vielä paljon hiomista ja tekstejä ei vielä ole, mutta ne on sinne tulossa kyllä sekaan ihan piakkoin. Nyt voisittekin itse asiassa auttaa minua keksimään nimen kirjaselleni ainoina ehtoina, että se on englanniksi, eikä mikään ihan maailman kaamein ´ cliche` kuten ”Better World!” tai ”Little Heroes”. Ideoita siis kommenttina vaan tekstin perään. Jos tulee joku kuningas idea, minkä otan käyttöön voin vaikka tarjota joskus vapaavalintaisen virvoitusjuoman kesäterdellä, heh. Kiitos.
  
Sitten voisin myös kertoa, että tasan kahden viikon päästä juurikin näihin aikoihin alan olemaan Lahden tuntumassa, ehkä vielä jossain moottoritiellä matkalla Saksalan vuorille. Aika hurja fiilis, mutta samalla myös tosi kiva. On jo kuitenkin aika lailla iso ikävä kaikkea. On kyllä hassua huomata miten sitä on koko kevään onnistunut blokkaamaan ikävän tunteen aika hyvin sivualalle, mutta nyt kun lähtö lähestyy, sitä jotenkin alitajuisesti on antanut jo luvan itselleen ikävöidä.
  Tuntuu niin oudolta, etten ole nähnyt monia rakkaita ihmisiä viiteen kuukauteen. Ja kyllä sen huomaa muutenkin, että nyt on ollut pois aika lailla sopivan aikaa. Ei oikeastaan tunnu, että täällä jäisi mikään sillä tavalla kesken. Toki tänne jää paljon sellaista mitä tulen ikävöimään, mutta mikäpä estää minua palaamasta tänne niitä asioita ihmettelemään joku kerta. Ihmisistä sen verran, että luotan kyllä, että nämä tärkeiksi muodostuneet tulen kyllä tapaamaan jatkossakin. Tästähän se reissu vasta alkaa, heheh.

 Ja pienenä loppukevennyksenä haluan mainita, että 30.5. ei ole vain siksi hemmetin hyvä päivä, että saatte mut silloin takaisin Suomen maalle, vaan myös siksi, että silloin alkaa Maikkarilla mitä parhain sarja Karavaanarit! Eli Salkkarit jää kesätauolle ja silloin tilalle ruutuun pyörähtää Karavaanarit. Ja miksi tämä nyt on niin mainitsemisen arvoinen asia. No siksi että ko ohjelmassa on mukana minun isukin leirintäalue Camping Messilä (tykkää kämppäristä facebookissa täällä) ja tietysti isukki itse! En malta odottaa että näen ekan jakson heti aamusaunan (tää on jo päätetty aikoja sitten) jälkeen tiistaina kun olen kotiutunut. Ja niille muille ketkä ei myöskään malta odottaa, käykäähän kurkkaamassa traileri Blue Median sivuilta täältä. Löytyy nimellä Karavaanarit. Tällä mennään!


12.5.2011

Pientä golffaamista

Viime viikonloppu oli Antwerpenissa huikean helteinen ja siitähän tämä likka tykkää!  Rusketusrajat alkaa olee sitä luokkaa et Lahen likat on kateellisia kun reilun parin viikon päästä kotiin täältä pamautan.
  Kaikesta kiireestä huolimatta olisi vääryys olla sisällä koko viikonloppu noilla keleillä, joten lauantaina lähdettiin Hannan kanssa ottamaan naisesta mittaa minigolf radalle. Siellä me puttailtiin kivasti kun mitkäkin. Hanna heitti jopa hole-in-onen siinä ihan jutustelun lomassa. Olisitte nähnyt meidän ilmeet kun Hanna kysyy, että ”mihin se pallo meni?!” Hehe.
   Peli päättyi sitten lopulta 68-64, että aika tasainen matsi (molemmat ollaan tasaisen aloittelijoita, hehe). Diili kun vielä oli se, että voittaja tarjoaa jätskit, niin siinähän oli sitten häviäjänkin helppo hymyillä. Tämä oli kyllä niin hauskaa, että varmana tulee kesällä Lahdessakin käytyä minigolffilla (kuka lähtee mukaan, nyt saa haasta!).
  Sunnuntaina Dageraadplaatsilla oli ulkoilmakirppis, jossa luokkakaverimme Ine oli myymässä tavaroitaan ja lupasin hänelle tulla sunnuntaina visiitille. Nappasin Veerlen mukaani, niin oli vielä kaksin verroin mukavampaa. Kirpparilla oli paljon tavaraa ja mielenkiintoista sellaista. Joku hassu mummo myi action figuureita. Jos olisi löytynyt He-Man niin oisin ostanut, vaan ei onneksi ollut. Velipoikakin sanoi aamulla skypeesä, etten saa ostaa sieltä kirpparilta (enkä mistään muuaaltakaan) enää yhtään mitään, muuten ei saada kuuna päivänä näitä mun kamoja täältä raahattua Suomeen. No ei kerrota kellekään, mutta ostin ihan pikkuriikkisen valokuva-albumin, jossa on kuvia suurmieheistä, pienen pienen.

Alkuviikko onkin sitten mennyt ylläri pylläri kouluhommien parissa. Tuntuu, että aika vaan loppuu kesken. Miten sitä aina osaa itselleen järkätä tällaisen kiireen? Kun ihan tosissaan tuntuu, että olen tehnyt täällä kyllä välillä hommia ihan tylsyyteen asti ja silti nämä hommat ei tunnu vaan loppuvan. Mutta olen kyllä myös huomannut, että teen paljon isompaa projektia kuin moni muu luokkatovereistani täällä.  No onneksi olen kerinnyt nauttia myös kyllä vapaa-ajasta, niin kuin yllämainitusta ja seuraavista kuvista toivon mukaan hyvin välittyy.

Sieltä se pallo tullee!
Suomen golf-lupaus!

Pöks! Hannan vakaa golf-olemus tässä framilla.
Todistusmatskut on tallessa!
Hymy se oli herkässä voittajalla.

Vaan eipä tääkä nyt mököttäny ku sai jäden


Matkalla kirpparille oli ihania orvokkeja.

Ihan muutama muukin ihminen oli pyöristä päätellen
ilmaantunut paikalle.
Veerlen harjaantunut kirppasisilmä bongas selvästi jotain jännää
Lopuks nautittiin terdellä kokikset jäillä, kyllä teki
hyvää!





6.5.2011

Belgian perunat!

Pahoittelen nyt jo et nämä mun kuvapostaukset liittyy nyt näin usein ruokaan, mutta se nyt vaan on tässä maassa aika framilla (mä alan oppii tän).
  Olin siis eilen Aurealian ja hänen poikkiksensa Gertin luona ja Aurelia valmisti meille kotitekoisia aitoja belgialaisia ranskiksia. Täytyy sanoo et oli kyllä yks parhaista ruokaelämyksistä mitä olen täällä syönyt. Emme siis tietenkään mussutelölut pelkkiä ranuja vaan Aurealia (onpa muuten kaunis nimi eikö) teki ihanat alku brushetat , ranskalaisten kaveriksi ihan mielettömän salaatin ja kyytipojaks vähän rosé-skumppaa. Nams nams. Ruuan jälkeen katsottiin sitten pari jaksoa  sarjaa Hustle (mikä sen sarjan nimi nyt olikaan Suomeks) Antwerpenin isoimmalta kotiskriiniltä. Gert kun on katsokaas kohtuu hifistelijä, niin heiltähän löytyy videotykki kotoa. Oli muutenkin tosi kiva rötköttää sohvalla siinä ja nautiskella hyvästä ohjelmasta. Tuli tosi kotoisa olo.
  Tänään kävinkin koululla noutamassa leffaliput, jotka ansaitsin tekemällä pikkuruisen kuvituksen koulumme lehteen. Tosi kliffaa. Oli jo keväällä Veerlen kanssa puhetta, että pitää käydä leffassa, niin jos nyt sitten hänelle leffan tajoisin. Olis niiku sellai heippati-lahja tai jotain. Yh kurjaa ajatella hyvästejä. Eli en mieti sitä vielä.

  Mulla alkaa täällä päivät käymään vähiin mikä lisää huomattavasti tuota koulustressiä. Iaiks! No luotan siihen, että saan kaiken valmiiksi ajallaan. Pitää vaan taas huomenna tehdä kouluhommia. Sen jälkeen voin palkita itseni ihanasti menemällä Hannan kanssa pelaamaan minigolffia ihanan helteiseen ulkoilmaan. Se olis luvannut +27 huomiselle tänne. Ihanaa. Meil on hyvä diili, että voittaja tarjoaa jäätelöt. Loistavaa. Sunnuntaillekin olen jo buukannut ohjelmaa, kun Veerlen kanssa käydään tarkastamassa yks ulkoilmakirppis, jossa luokkakaverimme Ine on myymässä kimpsujaan. Pitää nyt vaan koittaa olla ostamatta yhtään mitään, että saan nämä kaikki kamitsut kannettua kotiin (että älkää ihmiset oikeasti odotelko mittee tuliaisia, ei vaan pysty, tuon itseni jookos?). Nyt kurkkaan tv-kaistalta salkkarit ja satuhäät ja sit jos livahtaisi untenmaille.

Aurelia kokkailee <3

Nom nom.

5.5.2011

No sehän oli Suomalainen Vappu!

Näin koulurutistusten sivussa saan vihdoin lohkastua ryhtiä blogin päivittämiseen ja ilahdutan teitä vappu-kuvilla! Oli nimittäin niin kiva vappu, ettei riemulla rajaa. Kuvat ehkä kertookin, että tuli syötyä oikein hyvin ja ehkä hieman juotuakin. Täytyy sanoa, että oli paras vappu Belgiassa ikinä, hehe!
Mutta annan tällä erää kuvien puhua puolestaan. Kuvissa ei valitettavasti ole Hannan miekkosta mukana, mutta hänkin edusti kyllä Suomi-Vapussamme ihan mallikkaasti! Kiitos Hanna ja Ansku houstaamisesta!
Täsä näit kuvii ny olis iha framil! Hehe.

Kun näin tämän, tiesin että siitä tulee hyvä Vappu!

Maissia ja persikkaolutta (maistetoin myös omenaoluen)

mozzarella ja tomaatti se tytön tiellä pitää!

Hölkyn kölkyn!

Hyvä buugi myös kameran toisella puolella!

Mimi haisteli ikkunasta meidän ruogia. Ihana!

Tuliset tofunakit täytti kaikki odotukset!

Ja hyvä meno jatkui...hyvin pitkään!