Rokkikukko

Eilen oltiin Stam1nan keikalla jälleen kerran (oisko tää jo neljäs keikka mistä pistän tähänkin blogiin kuvaa) ja oli ihan mahtava meno. Hyvä biisilista ja onhan noi poijaat vaan niin hyviä soittamaan että.

Ja kuten kuvaan kuuluu oli mullakin taas TIETYSTI rokkikukon elkeet ja nahkarotsi vedettiin niskaan kun keikalle lähdetään. Hiuksetkin alkaa olemaan jo niin pitkät, että kyllä niitä kelpaa pitää jo aukikin. Aletaan siis olemaan yli siitä ärsyttävimmästä välivaiheesta (kaikki hiuksien kasvattajat tietää tämän).

Hiuksista puheen ollen! Taannoinen pinnipostaus lähti elämään sosiaalisessa mediassa vissiin aika hyvin omaa elämäänsä ja blogissa paukku kävijäennätykset sinä päivänä ihan hurjasti. Uutistoimiston fb-sivun linkkiä pinnipostaukseen oltiin jaettu 28 kertaa ja erinäisiltä foorumeilta tuli kävijöitä ihan huomattavasti. Kiitos siitä siis flikat! Ja tosiaan moni on ihmetellyt ja epäillytkin asiaa. Tämähän ei tietenkään ole mikään absoluuttinen totuus, mutta näin mulle on nyt kerrottu. Jos joku löytää tästä lisää tietoa niin saa jakaa tänne kommenttiboksiin oikein mielellään. On se vaan niin jännä juttu.

Nyt oikein ihanaa viikonloppua. Tämä saunafreesi neiti lähtee nyt katsastamaan sohvan nurkan aktiviteettiantimia. Jos vaikka ottais virkkuukoukun kätöseen!

Tässä muutama kuva eiliseltä laatua puhelin.

Ratatatata Stam1na!!

Herra Hyyrynenhän se siinä ihan itse!

Pakollinen rokkikukkoilu vaikkakin sitten peilin kautta.

WÖYH!

Huomenna julkaistaan Hyyrysen veljesten WÖYH! pändin esikoisalbumi IKKILLYK ja sehän on mulle tulossa postissa suoraan kotiin ennakkotilauksena. Huomenna aamulla siis tiedossa jammailua työnparissa Wöyhhiä kuunnellen. Ja eihän sitä noin pienestä Hyyrysistä tai jammailusta kyllikseen saa, vaan illalla menen vielä Stam1nan keikalle Finlandiaklubille isolla poppoolla. Jakkeri osti mulle lipun ko keikalle synttärilahjaks, kun niin kovin sitä toivoin. Kelpoa sanon minä!

Synttäreistä puheen ollen, mulle tuli tänään jo ensimmäinen mystinen lahjapaketti postissa (kiitos paljon lähettäjälle ♡) mutta siitä lisää sunnuntaina synttäripostauksessa.

Haluisin nyt esitellä teille WÖYH!:n kerrassaan sympattisen musiikkivideotrilogian, jossa Hyyrysen lokkiveljekset pinkoo pakoon millon mitäkin. Kanattaa katsoa kaikki kolme, ja erityisesti jos rakastaa Stam1naa ja YUP:tä, kuten allekirjottanut.

Pinni-kriisi

Varoitus: tämä postaus voi muuttaa pinnin verran elämääsi!

Seurasin tuossa viime perjantaina Twitterin kanssa The Voice of Finlandia ja siellä joku kommentoi erään kilpailijan kampausta, että "Hirveen kiva, mutta sen pinnit on väärin päin." Tähän tartuin saman tien: ai mitenniin väärin päin? Moni muukin tätä heti kysyi. Selvisi, että toisin kuin koko pienen ikäni olen kuvitellut, niin pinni tulisi työntää hiuksiin niin, että sen epätasainen puoli tulee hiusten sisään ja sileä puoli päälle. KRIISI! Ystäväni oli vähintään yhtä ihmeissään ja varmisti vielä asian toiselta ystävältään, joka on kampaaja. Kyllä näin on ja kuulemma valtaosa käyttääkin pinniä väärin päin! Voi elämän kevät mikä ahaa-elämys.

Olen nyt muutaman päivän käyttänyt pinniä oikein ja kappas se pysyy päässäkin niin paljon paremmin. Halusin jakaa tämän ilosanoman eteenpäin teille ja kehotankin nyt jakamaan myös tätä eteenpäin. Saadaan tämän maan naisten pinnit oikein ja pysyvämmin hiuksiin!

Tässä pinni

...jota ei käytetä näin....

...vaan näin! Mahtavaa!

Designtarraa seinälle

Blogiyhteistyö:

Designtarrat.fi on ollut tukemassa uuden kodin sisustustamme ja lahjoitti blogilleni kaksi seinätarraa, joista ensimmäisen esittelen nyt asennuksineen päivineen.

Ensimmäinen tarra on nimeltään lintuparvi ja se myö päätettiin pistää olohuoneeseen. Kivasti koko huoneeseen näkyvälle paikalle.

Tässä työvälineet: Tarra, teippiä vöhän oikeen kohda mallailuun ja joku kortti, mulla tuossa grafian jäsenkortti.

Vaihe 1:

"Tarra-arkki" koostuu kolmesta eri kekrroksesta, siirtokalvosta itse tarrasta ja  taustapaperista. Ensin "srkabasin" kortilla siirtokalvoa, jotta tarra tarttuisi siihen kiinni. Tämä kannattaa tehdä huolella, niin säästyy myöhemmin tuskailulta huonosti taustapaperista irtoavien osien kanssa.

 

Vaihe 2: 

Irrotin varovaisesti siirtokalvon kulman taustapaperista ja tarra lähti kiltisti tarttumaan mukaan. Irotin koko vasemman reunan, niin että sain sen liimattua seinään.

Vaihe 3:

Kun olin kiinnittänyt koko vasemman reunan seinään aloin hyvin varovasti irroittamaan taustapaperia koko lopusta tarrasta. Joitakin pienempiä osia piti matkan varrella rapsutella kortilla kiinni siirtokalvoon paremmin (ks.vaihe1).

Vaihe 4:
 
Nyt kun koko siirtokalvo oli seinässä skrabasin ja hankasin kädellä mustaa tarraosaa niin, että se tarttuisi seinään kiinni ja irtoaisi hyvin siirtokalvosta. Tässä vaiheessa myös huomasin, että seinäpintani hieman epätasainen lasikuitutapetti ei suinkaan ole ohjeiden mukainen "tasainen pinta" ja tarra ei meinannutkaan tarttua niin helposti seinään. Otin avuksi lusikan ja sen kuperalla puolella silottelin voimakkaasti tarraa - johan alkoi tarttumaan!

Irrotin varovasti koko siirtokalvon välillä lusikalla lisää hankaillen ja siihenhän se seinään kiltisti jäi koko tarra!

Tässä yläpuolella lopputulos ja aivan ihanalta näyttää eikös? Kuvassa vasemmalla pikottaa myös meidän eteisen seinä jonka Jarkkeri ihana monitoimimies maalasi lauantaina. Toinen tarra tulee Jarkon musahuoneeseen ja siitä pistän kuvaa myöhemmin, mutta lintuja sinnekin saadaan laulamaan.

Lisää oikeen kivoja seinätarroja löytyy Designtarrat nettisivulta täältä KLIK!

Viikonloppu vilahti

Viikonloppu vilahti sellaisella kyydillä ja voi ettämä olen touhunnut paljon. Oon järkännyt kamoja, vaihtanut kukille mullat,  pyykännyt ja siivonnut. Sauhunnut kun mikäkin siis. Mutta olen mä sitten myös ollut Jakkerin kainalossa, katsonut leffaa, katsonut telkkaa, katsonut kun Eppu ja Leon hilluu ja häsää ja Vito tassuttelee ympäri kämppää. Istahtanut äiteen luona syömässä ja käynyt maalikaupassa. Katsellut kun Jakkeri on maalannut. Ihana yhdessä touhuumisen viikonloppu.

Mun viikonlopun kohokohta oli kuitenkin ehkä tuo lauatainen iltalenkki ja sen jälkeen oma saunavuoro. Kuulostaa ehkä ihan super tylsältä rakastaa saunavuoroa kun samaan aikaan ois vounu olla kavereitten kanssa vaikka missä, mutta en kyllä olis ollu missään muuaalla mieluummin ku Jaken kanssa ihanissa löylyissä saunajuomat kädessä. Sitten sohvalle loppuillaks kattomaan leffaa.  Tää on ollut mun paras viikonloppu aikoihin, koska mulla on ollut ihan hirveä ikävä tätä meidän yhteistä aikaa ja myös omaa vapaa-aikaa. Oppari ja työt yhteen ympättynä on vieny niin paljon voimia ja hetkiä, että tämmöset yhteiset viikonloput on jäänyt niin vähälle.

Nyt menen jatkamaan tämän ihanan viikonlopun samalla kaavalla loppuun ja hyppään sohvan nurkkaan pelkäämään Walking Deadia.  Heh! Huomenna tulossa vähän seinätarrasta asiaa, olkaa kuulolla.

Vito on aina unien jälkeen "vähän" pörhäkkä.

Ja Epunhan oli ihan pakko änkee Viton viereen auringosta naatiskelemaan.

Hellyyttä beibi!

Pojat muistuttaa näin viikonlopun kynnyksellä kuinka tärkeää pieni haliminen onkaan!

Tulos(tus)

Nyt eletään kuulkaas ihmiset hyvät niin jänniä aikoja että! Kävin tänään koululla printtaamassa mun opparia ulos sehän tarkoittaa sitä, että sisältö on nyt opinnäytetyön osalta sinetöity. Totta maar aion vielä kehitellä kirjaa eteenpäin omalla ajalla, mutta se olis nyt tää koulu aika seminaaria vaille paketissa.  Tai no huomista kirjojen viimeistelyä myös. Eli tänään printtasin ja tein liimasidonnan kirjoille, huomenna menen liimaamaan kannet.

Meillä on koulussa graafisen osastolla ihan mahtava labramestari, jonka apua ja sydämmellistä asennetta meitä opiskelijoita kohtaan tulee niin iso ikävä, että. Tänään ois kyllä mulla ollu monessa kohtaa aika sormi suussa, ellei herra K olis vähän palautellu mieleen, niitä Multipurpose tray ja Secured print hommia, hehe. Kivasti hän kyllä tänään sanoi, että saa sinne mennä jatkossakin apua kysymään, jos on probleemaa. Tollassia ihmisiä lisää kiitos!

Kyllä mulla vaan on haikea olo kun koulu loppuu. Toisaalta helpottunut, mutta toisaalta haikea. Tänäänkin kun siellä olin, niin juttelin ihan kerrassaan ihanien ihmisten kanssa printterin ääressä jonotellen, ihmisten ketä en ollu aiemmin ees tavannut. Kyllä se vaan niin on että visuaalisen alan oppilaitoksissa porukka on niin avointa ja rentoa. Tuun just kaipaamaan tota pöhinää niin paljon. Hyvää henkeä ja ihanan inspiroivia ihmisiä ympärillä. Pitää varmaan kysyy saanko perustaa osastolle johki nurkkaa oman työhuoneen. Siinähän oiski koululle hyvä lisäbisnes! Valmistuvien graafikoiden oma siipi työhuoneille sopuvuokralla. Harmi vaan, et tosi moni lähtee opiskelujen jälkeen pois Lahdesta, kun eivät alun perin olleet täältä. Mä olin esim meidän luokan ainoa "kiintiö lahtelainen" hehe.
Mutta juu. Tää tyttö lähtee suihkuun ja sitten järjestelee vähän huonettaa. Silmistä on taas katkennu yks sata verisuonta ni tää näytön tuijotus ei oo paras idea. Palataan astialle!

Siinä sitä nyt olis printtiä odottamassa liimaa.

Seuraavan viikon aion olla näin! Yeah right, ihan kun osaisin. Kyllä se on koti mikä nyt laitetaan seuraavaks kuntoon :).