”Meillä on pupun kanssa sopimus, että minä en syö pupun ruokaa, eikä pupu syö minun ruokaa!” Näin lausahti erään ystäväni mies kerran. Minusta tuntuu, että tämä on enemmän sääntö kuin poikkeus perus ”syön rautaa ja paskon kettinkiä”- äijien keskuudessa. Salaatti on pupun ruokaa ja ei sellasta nyt voi syödä.
Itse olen ollut vajaan kaksi vuotta lakto-ovo-vegetaristi, eli kasvissyöjä joka käyttää myös kananmunaa ja maitotuotteita. Kun aloin vegeksi sain jatkuvasti törmätä kovin negatiivisiin asenteisiin ja ennakkoluuloihin. “En tajua, en kyllä pystyis elää ilman lihaa” “Ethän sä voi saada kaikkia ravintoaineita kun et syö lihaa!” “Mikä hippi susta on oikee tullu?” Yeah right, hirvee viherpiiperö, joka elää aurinkoenergialla, heh.
Minut yllätti suuresti nimenomaan myös tyttöjen asenteet. Monen ajatuksissa lounas ei voi olla täyspainoinen ilman lihaa tai kalaa. Hassua, mutta onhan sitä kyllä itsekin välillä tosi ennakkoluuloinen tuntemattomien asioiden suhteen, sellainen se ihmisluonto vaan on!
Mutta olen kyllä saanut myös aivan mahtavaa palautetta kuten ”toi on niin siistiä, itsekin haluisin kokeilla, mutta ajatus tuntuu vielä jotenki vaikeelta.” Moni on myös ollut aidosti kiinnostunut, että millaisia ruokia yleensä syön. Mun äityli, mummo ja Jarkon perhe mummoineen päivineen myös on loihtinut ihan mua varten aivan ihania ruokia. Erityiskiitoksen loistavasta asenteesta haluaisin kuitenkin tässä välissä ihan mainita rakkaalle poikaystävälleni Jarkolle, jonka asenne vegeilyäni kohtaan on alusta asti ollut aivan mahtava. En unohtaisi ikinä sitä ensimmäistä ruokaa minkä tää näppärä ite mulle kokkaili. Ja ei suotta yks mun lempiruuista ole Jarkon tekemä bataattisosekeitto, se on aivan mielettömän maukasta! Meillä syödään todella usein ihan pelkästään vegeruokaa ja Jarkko välillä naurahtaakin, että hänestä on tullut mun myötä osa-aika vege.
Tässä vaiheessa moni on ehkä jo miettinyt, että miksi olen alkanut vegeksi. Uskokaa pois, multa kysytään sitä usein. Vastaus on melko yksinkertainen: mulla on paljon parempi olo kun en syö lihaa. Vatsa pelittää kivasti, iho voi paremmin ja olo on kevyempi. Olen alkanut kiinnittämään paljon enemmän huomiota siihen mitä suuhuni panen, joka taas vaikuttaa hyvin moneen asiaan. Vaikkei minulla tähän lähtökohtaisesti liittynyt mitenkään suuren suuria vahvoja eettisiä ajatuksia, niin onhan se iso bonus, että voi ruokavalinnoillaan vaikuttaa omaan kulutukseensa ja eläimetkin saa mun osaltani jäädä sinne laitumille. Ja niille, jotka luulee, että ihminen on aina ollut lihansyöjä, niin haluan kertoa , että eipä vaan ole. Ihminen on ennen metsästystaidon kehittymistä syönyt marjoja ja muita kasvikunnan antimia ja koska ihminen on on kehityshistoriansa aikana ollut sekaruokainen niin pitkään (1-2 miljoonaa vuotta), niin hänen fysiologiansa on mukautunut lihansyöntiin (Wikipedia kertoo näin). Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö ihminen pärjäisi ilman lihaa.
Vaikka olenkin melko alussa tässä kasvissyöjän urallani niin musta on kehkeytynyt jo melko mehevä vegekokki. Jarkkiksen kanssa me tehdään ihan super hyviä ruokia usein esim soijasta tai tofusta ynnä ihanien vihannesten.
Tässä muutamia kuvia todistusmateriaalina:
