Myöhäisuutisia & arvontajuttuja

Huh, olihan päivä! Oli tuo koulun myyjäistapahtuma ja se otti kyllä voimille. Teltta jossa myjäiset pidettiin, oli kolmea oviaukkoa lukuunottamatta umpinainen ja voin kertoa, että siellä oli aivan älyttömän kuuma. Myyjäiset itsessään ei ollut mikään menestys, kävijoitä oli melko vähän, mutta sain nyt sen verran noita printtejä myytyä, että saa niillä käässeillä parit laskut kuitattua kivasti ja jää vielä jätskirahhookin! Jee. 

Mutta nytpä kerron teille hyvän uutisen! Nimittäin printtejä jäi kuitenkin sen verran monta, että haluan palkita teitä hyvät lukijat ja järjestää täällä arvonnan, jossa palkintona on printti kolmelle onnekkaalle! Miltäs kuulostaa? Jos kuulostaa hyvältä, niin oleppa kuulolla huomenna, julistan silloin arvonnan ajan ja säännöt. Nyt onkin hyvä aika taas arpoa, kun tuntuu, että blogin suosio on viime aikoina taas ollut nousujohteinen, joten siitä kiitoksena teille hyvät lukijat vähän arpaonnea kehiin.

Jippii! Vaan nyt lepoa. Olen aivan väsy poikki!

Semmapäivät pulkassa

Mulla oli eilen oma väliseminaari ja tänään oonkin ollut koko päivän kuuntelemassa muiden loppuseminaareja. Näin tuoreeltaan tunnelmat kummastakin on erittäin hyvät. Oma seminaari meni juuri niin putkeen kun vaan olisi voinut toivoa. Olen kyllä ansainnut huomenna pienet juhlalonkerot, kun mennään kavereille viettämään taas “kuusnepa” peli-iltaa! Sain todella mieltäylentävää palautetta ja olen siitä todella iloinen. Tuntuu, että nyt sai taas uutta puhtia saattaa tätä hommaa eteenpäin.

Tämän päivän päättöseminaarit sen sijaan sai taas vaan hämmästelemään kuinka älyttömän taitavaa jengiä meidän osastolta oikeen tulee. Oli muistipeliä, graafisen suunnittelun opaskirjaa, personal taideprojektia, demonitutkielmaa ja fonttisuunnittelua ynnä muuta. Siis huh, että voi olla ylpeä, että saa opiskella tällasen porukan kanssa. Käsittämättömän upeaa materiaalia, joka kyllä nosti aika roimasti sitä omankin opparin rimaa, siitä olis parempi tulla aivan hemmetin hyvä. Kiireinen kesä tulee, kun työtä ja opparia saan vääntää kilpaa, mutta onneksi on tää läppärikin olemassa, niin voi heittää lähipuistoon pitualteen naputtelemaan opparin kirjallista. Jes. Seuraaava seminaari onkin sitten mun päättöseminaari..hui.

Se mikä tässä päivässä on ehkä vähän surullista on se, että kolme meidän luokasta valmistui, eikä meidän luokka ole enää sitten sama kokonaisuus. Mullakaan ei ole enää yhtään kurssia kun yrittäjyysopinnot saatiin rutistettua purkkiin (WUHUU!), eli valmistuminen on oikeesti ihan vaan opparista kiinni. Yhyy, tämä neljä vuotta tuossa lempeässä kotipesässä Muotsikalla on hurahtanut niin nopeasti, että pelottaa.  Onneksi tänään ilokseni kuulin, että luokkamme Mikkelin vahvistus ei aiokaan muuttaa saman tien takaisin Mikkeliin, vaan jääkin Lahteen! Eli ei me nyt heti ainakaan hajaannuta. Yksi muuttaa Tampereelle ja toinen Helsinkiin, mutta nuo nyt ei ole niin kovin kaukana. Pitää vaan järkkää tarpeeksi hyviä pippaloita, niin kyllä ne sitten joskus Lahteenkin kiiruhtavat.

Tässä vähän luonnoskirjan matskua, mitä on tullut tässä semmojen aikana tuherreltua, heh. Tuli sinne paaaljon muutakin, mutta tässä kai nämä mielenkiintoisimmat. Se vaan on ihan fakta ollut jo yläasteelta asti, että mä pystyn kuuntelemaan paljon paremmin jos saan piirtää samalla.

Hyvää viikonloppua ja terveisiä täältä MM-lätkän valtaamasta kisastudiosta!

Tämä sai jo Photarissa uudet värit, a niin kuin anselmi!

Makaroonia!

Kummaa!

Hei vaan hyvät immeiset ja mukavaa alkanutta viikkoa! Nyt onkin luvassa aiemmin lupaamani näyttelysuunnittelun kurssin lopputuleman esittely. Eli pienoismallin kaikkine osineen olen itse omin pikku kätösin väkertänyt. Samoin juliste ja kutsu on täysin omaa designia. Taulut seinillä ovat lempi kuvittajieni kuvia eri lastenkirjoista ja ne olen itse "kehystänyt" hehe.  Ja pidemmittä puheitta, annan presentaationi puhua puolestaan:

Dream It Big!

Meillä on koulussa menossa tällä hetkellä ihan loistava kurssi! Ja vaikka kurssi kulkee nimellä näyttelysuunnittelu, niin voisin väittää kyllä kurssin olevan enemmänkin jonkinlaisen totaalisen itseni ymmärtämisen kurssi luovana suunnittelijana. Saatiin viime viikolla täksi päiväksi todella mieltä avartava tehtävä: oma urapolku! Kuulostaa ihan joltain insinööri shaibalta, mutta ei sitä se ei ollut. Vaan tehtävänä oli visuaalisin keinoin havainnollistaa tähänastista urakehitystä ja tulevaisuuden toiveita ja haaveita oman ammatin suhteen.

Tein omasta urakehityksestäni tällaisen kuvan, jossa graafikon/kuvittajan sydänsähkökäyräni alkaa vähitellen voimistua. Tässä pientä selvennystä erinäisistä kohdista käyrälläni, eli tässä tulee Anselmin urakehitys pähkinänkuoressa:

1. 2007 syksy: En päässyt Muotoiluinstituuttiin, joten menin Lahden Kansanopistoon. Yksi elämäni parhaita vuosia. Opin itsestäni enemmän kuin moneen vuoteen ja pistinkin aika lailla kaiken uusiksi elämässäni.

2. 2008 syksy: Pääsin Muotoiluinstituuttiin ja sain parhaan mahdollisen luokan ja muitakin tyyppejä ympärille. Muotsikan lempeä syli oli siis auki mulle!

3. 2009 kesä: Sain ensimmäisen ison kuvitusduunin, jonka seurauksena itsevarmuuteni kuvittajana kasvoi. Opin paljon asiakassuhteiden käsittelystä. Ou jee! Tästä se ura lähti liikkeelle.

4. 2011 kevät: Olin kevään Antwerpenissa Belgissa vaihto-opiskelemassa ja viimeistään tässä vaiheessa luottamus omaan osaamiseen synty ja aloin tyrkyttämään omia duunejani kymmeniin ja kymmeniin paikkoihin.

5. 2011 kesä: Raskaan sarjan tyrkytys alkaa tuotta hedelmää ja saan paljon duuneja. Jos Jarkolta ja muilta läheisiltä ihmisiltä kysytään niin vähän liikaakin. Tämä duunibuusti jatkuu yhä.

6. 2011 syksy: Sain puhelun, jossa kerrottiin, että minut on valittu kuvittamaan isoa kirjaprojektia. Jesh! Itseluottamukseni osaavana kuvittajana saa megaboostin.

8. Tulevaisuus: Tulevaisuudessa AION valmistua, perustaa oman yrityksen ja tehdä tästä unelmastani leipäduunin. Tulevaisuudelta toivon myös läheisille oikein pitkää pinnaa ja sopeutumista tähän elämäntapaani. Tähän väliin lienee sopiva kiittää kelpo appiukkoa huolenpidosta, joka usein Jarkolta kysyy, että “Joko se Anna on hukkunut töihin?”. Kiitos!

Näin loppuun pitää todeta, että oli todella avartavaa nähdä, että on oikeesti mennyt itse hurjasti eteenpäin tässä muutamassa vuodessa ja yhä kiihtyvällä tahdilla. Suosittelen kaikille tätä harjoitusta. Ja tätähän voi soveltaa ihan mihin tahansa missä voi jotenkin kehittyä, jos ei muuhun niin vaikka urani kotiviherpeukalona (mulla se käyrä ois mennyt just päin vastoin! Olin ennen kunnon amatöörihortonomi, mutta nykyään mun lucky bambookin vihaa mua kun henkitoreissaan koittaa selvitä tyhjäksi kuivuneessa vesipullossaan hyllyn nurkassa).

Jouluisia kortteja

Hei tyypit, nyt ois näytillä meidän luokan joulukortteja, jotka tässä melko uunituoreena painosta on koulullemme saapuneet. Eli näitä on huomenna ja sunnuntaina saatavilla Muotoiluinstituutin Joulumarkkinoilta hintaan euron kappale, tulkaapahan ostamaan.

Tässä kaikki kortit, melko mukavia eikö?

Tässä mun eka kortti, joulupallerot.

Ja tässä mun toka kortti!

Kynä sauhuaa

On tullut viime aikoina piirrettyä ihan kiitettävästi, siitäkin huolimatta, että töitä on aivan todella paljon ja kouluhommatkin on painanut päälle. Tässä jälleen yksi raapustelu kolmessa värissä. Mietin, että olisikohan ostajakuntaa, jos koulumme joulumyyjäisiin (jotka ovat siis 26.-27.11.2011 klo10-16) tekisin joistain kuvituksistani pienois jullareita vaikka A5 kokoon ja myisin. Niistä ihmiset saisi aika helposti tehtyä joululahja tauluja, ostamalla vaan kehykset joita nyt saa joka marketista. Mitä luulette olisiko hyvä idea?