Tänään on ollut hirmuisen kliffa päivä! Käytiin aamusella äiteen kanssa pienellä ostoskierroksella ja mukaani lähtikin kaikkea kivaa sisustusjuttua, joilla loihdin kevätilmeen huoneeseeni. Uudistuneen huoneen aion kokonaisuudessaan esitellä huomenna illalla täällä bloginkin puolella, tänään saatte vaan pienet kuvavinkit, hih. Käytiin myös Mukkulassa sellaisella kenkäoutlet -myymälällä (vissiin joku Monosen pulju siinä Laatikkotehtaankadulla?), josta mami ihana osti mulle aivan upean sirmakat kevätkengät 20 eurolla (nämäkin esittelyyn huomenna). En malta oottaa että lauantaina mun tyttökööri saapuu Lahteen ja pääsen sipsuttelemaan kenkulit jalassa Lahden Kansanopiston alumnipäivään.
Niin tosiaan Lauantaina on taas Kansanopistolla Lahdessa alumnipäivä, jossa “kuviksen likat” vuosimallia 07-08 aikoo edustaa nätisti! Varmana tulee kivaa kun taas päästään vanhalla porukalla muistelemaan huikeaa opistovuotta. Niille ketkä palloilee elämässä, eikä nyt tänä keväänä pääse kouluun, voin oikein lämmöllä suositella Lahden Kansanopistoa. Sieltä löytyy linjaa joka lähtöön ja aivan kreisiä meininkiä. Käy kurkkaamassa sivut ja hakuajat
täällä.
No ei niin ihana päivä, ettei jotain vähän pölöjämpääkin. Luotin selvästi viimeisien ihanien aurinkopäivien tuomalla uhmalla siihen, että tuolla ulkona on nyt kevät ja on hyvä idea heilua siellä kevätkenkuleissa. No hyvin nopeasti huomasin, että ei ole! Astuin autosta ulos kenkäputiikin pihassa ja parin hataran askeleen jälkeen huomasin, että alla on peilijää ja mäjähdin suoraan rähmälleni maahan. Onneksi mitään ei hajonnut, ei mun luita, eikä mun kassissa mitään, mutta polvi otti kyllä sen verran damagea, notta siitä nahka alko punottaa. Tällä hetkellä polvi on todella kosketusarka ja sen verran turvonnut että kiristää, mutta aion kestää tämän kuin Tarjostalon katalogeja leipätyönä tekevä graaffikko (ei just nyt tullut pahempaa mieleen).
Sain äitiltä jotain uskomatonta pihkavoidetta, jota olen nyt silotellut tuohon polveen. On kuulemma uskomaton luonnon parannusrohto, jonka lääkäritkin on noteerannut! Testaan nyt ja kerron sitten, että toimiko.
Työrintamallakin sujuu mukavasti. Piirtopöytä laulaa ja olen huomannut, että osaan nykyään pitää tuota wacomin kynää jotenkin rennommin kädessä kun ranne ei tule samalla tavalla kipeäksi kuin ennen. Näin sitä katsokaas kehittyy pieni ihminen! Vaan nyt tuli miekkonen studioremppahommistaan niin minä lähden sen kanssa tuonne köksän puolelle vääntämään vegenakkiwokkia!
 |
| Kukkia ;)? |
 |
| Jotain vanhaa uudella tavalla... |
 |
| Ostin tänään myös näitä hupsuja postimerkkejä, niin saa taas kirjeitä matkaan, kunhan kerkiän kirjoittamaan. |
 |
| AUUUTS! |
 |
| Näyttäis ihan yrteiltä? |
 |
| Mutta mikäs kangas se tämä on? |
