Valosäiliö

Marraskuu, harmaata ja pimeää. Luihin ja ytimiin (jopa tämän vararavintokerroksen läpi) puskeva viima ja tuhnusade joka nuolee naaman kylmällä kielellään. Sellainen se marraskuu on. Mutta onneksi oltiin Jarkon kanssa viisaita ja laitettiin lokakuussa aurinkoa talteen. Nyt siitä saa sitten naatiskella. Koska ollaan vielä sangen mukavaa väkeä, niin jaetaan se nyt myös teille.

Alkusyksyn sää olikin tänä vuonna poikkeuksellisen kaunis ja lämmin, etten sanoisi ihan lepposa! Lenkkeiltiin koko perheen voimin paljon tuossa lähimetsässä ja radan varressa kulkevalla suloisella omakotitaloalueella. Vanhat koivut näyttää kuin olisivat tulessa ilta-auringossa ja muutenkin kummallakin lenkkireitillä tunnelma on satumainen.

Ihanaa on löytää ripaus jotain spesiaalia ihan tavallisista arjen hetkistä, kun tajuaa vaan vähän katsahataa ympärilleen.

Kas tässä olkaa hyvät, pala syysaurinkoa.