Sivut

8.2.2012

Ostan Ostat Ostaa

Kymmenes ja viimeinen haastepäivä pärähtää ilmoille että päksähtää! Ja jokseenkin hauskasti haastepäivän aiheena on "Tänään ostin", juuri kun tänään olen tehnyt ehkä tähän astisen elämäni fiksuimman ostoksen, sitten sykemittarin. Moni joka tuntee mun kaamosajan aamuvaikeudet, miettisi tässä kohtaa, että no vihdoin se on älynnyt oman etunsa ja avannut kukkaronsa wakeup lightille (se vois olla kyllä oikeesti ihan paikallaan). Vaan enpä oo, mutta sen sijaan viimein sain tilaamani iMacin kotiin omppukaupan kassan kautta! Voi mikä naantalin aurinko mun naamalla onkin paistanut sen jälkeen. Ihan uskomattoman hyvä fiilis kun saa oikeasti tehdä töitä isolta näytöltä ilman ihan armotonta tihrustamista. Helpottaa mun elämää niin kummasti ja kovaan duunikäyttöön tämä nyt on tarkoitus valjastaakin. Tänäänkin tällä jo tein jullaria näyttelysuunittelun kurssille. Aih on se vaan mukavaa.

Ja mikäs sen kivempaa tehdä töitä ja kuunnella Stam1nan uutta levyä, jonka myöskin hain tänään Levykauppa Äxästä. Joskin sen olin ostanut jo pari kuukautta sitten netistä ennakkotilauksena. Tilasin spessupaketin jossa mukana tuli ihan uskomattoman hieno Rabies- tunnistuslaatta. Näitä painettiin rajoitettu erä ja minä sain numeron 200. Ou jee.

Eli kaiken kaikkiaan oikein onnistunut ostostelupäivä. Nyt pitääkin hirttää sitten kukkaron suu kiinni ja elellä siivosti ja ahkerasti. Kiva tunne kun pystyy saavuttamaan jotain sellasta, mistä on pitkään haaveillut ja minkä eteen on saanut paiskia ihan tosissaan töitä. Väittäsin, että näin tämä tuntuu vieläkin paremmalta, kun että olisin jostain vain saanut koneen helposti ilman sitä odotusta, haaveilua ja määrätietoista puurtamista.

Ja hei Mummolle semmoset terkut, että nyt kun mulla toimii taas koneessa mikki, niin alahan virittämään ne skypet taajuuksille niin soitellaan joku ilta! Niin miettikääpä sitä, että meikän mummo osaa skypettää ja seurailee blogiakin aktiivisesti. Eipä sitä turhaan Antin kanssa sillon 20 vuotta sitten jo tituleerattu Super-Mummoksi, kun se kantoi yksin meidän parimetrisen peikonlehden pihalle sateeseen puhdistumaan. Että tällasia tarmokkaita nämä meidän suvun naiset on, hih.

ps. Haasteen aikana kivasti kasvaneen lukijamäärän kunniaksi aion hyvin lähitulevaisuudessa järjestää pikkuruisen arvonnan blogissani, joten pysykääpäs kanavalla ihmiset hyvät. Palkintona ehkä jotain tuollaista kehystettyä printin tynkää ;).





4 kommenttia:

  1. Onnea ny uudesta perheenjäsenestä eli ompusta! Onhan sitä odotettukin :)
    Oli kiva seurata tätä sun kymmenen päivän haastetta, en yhtään ihmettele jos kävijämäärät kohoaa kun postaustahtikin on noin reipas. Kelpo työtä, etten sanoisi.

    VastaaPoista
  2. Kiitsa Maaria. Ehkä se ´Kelpo työ`onkin tässä hyvässä fiiliksessä nyt se asian ydin. Kun tekee kelpo työtä saa nauttia sitten sen tuomista mukavuuksita. Nonnih :)! Selvisi sekin. Kyllä Pate ois ylpee.

    VastaaPoista
  3. Anonyymi9/2/12 21:47

    Onnea maccinakille!


    amp

    VastaaPoista