Sivut

30.3.2011

Paluu arkeen

Poijjaat lähti sunnuntaina ja minulla koitti paluu arkeen. Kouluhommia onkin taas riittänyt ja niitä ollaan puskettu ihan yötä myöten. Torstaina pitäisi olla minun ja Veerlen yhteisprojektin presentointi näyttelyn muodossa. Toivon että siitä tulisi hyvä ja viihtyisä tapahtuma. Vähän jännittää, mitä luokkakaverit tuumaa.
  Sunnuntaina oli kyllä ensimmäisen kerran hyvin vahvasti sellainen olo, että voi eih mä haluun kanssa himaan täältä. Mutta se surkeus meni kyllä nopeasti ohi. Tuollaiset hyvästit on vaan aina niin kurjia. Meillä oli täällä kolmestaan niin hurjan hauskaa! No ei mene enää pitkään, että minun Raisa ja Janet saapuu tänne ja sitten myö flikat pidetään kivaa! Olenkin jo paljon pohdiskellut minne kaikkialle tytöt vien sitten.
  Täällä on nyt ihan tosissaan kevät vauhdissa, kaikki kukkii ja ruoho sekä puut ovat vihreenä. Mutta ihmekös tuo kun ulkona on +16 ja aurinko paistaa. Lauantaiksi ovat luvanneet ihan +21. Aivan ihanaa.
Mutta nyt heitän tähän muutamat akvaario kuvat ja lähden nukkumaan. Huomenna on kuitenkin aikainen herätys ja piitkä päivä koulussa.

Eka kuva on taas slideshow eli klikkaa kuvaa ja odota hetki niin näet 14 kuvan sarjan:




Sitten muutama kuva seikkailijoista...








26.3.2011

Päivä kaksi poikain kanssa.

Ou jee!
Tänään ollaan taas vahvasti edustettu poikain kanssa Antwerpenin meiningeissä.
Käytiin taas shoppaamassa (hei mikä täs nyt mättää kun itse en ostanut mitään?!) ja pyörimässä ympäri keskustaa. Käytiin myös Aguariumissa, jossa oli aivan hurjan ihania kaloja ja vaikka mitä ötiäsitä (koitan pistää kuvia, kun on aikaa paremmin, eikä seura oo näin laadukasta tuhlattavaks koneen ääressä).
Tässä nyt muutamat ollaan siemailtu (ks animaatio) ja kohta lähdetään taas Antwerpenin yöhön syömään jotain maukasta. Poijaat tossa puhuivat, että haluuvat tänään syödä jotain kunnollista, kuten pihveroo (hei mitä vikaa niissä eilisis ranuis oli, olihan ne kuitenki ”worlds best fries”?), että eiköhän sitä mennä johkin ihanaan raflaan syömäisemään äitin sponsorirahalla (kiitos mami).
Anna Antti ja Jarkko kiittää kumartaa ja kuittaa!

Ps. Onpa virkistävää nähdä tätä kaupunkia myös muiden “turistien” kanssa.
      Ja joo lupaan, et nää on vikat animaatiot vähään aikaan, haha. Huomenna taas    valokuvia.




Tämän kylän poikii.

Eilen vihdoin saapui ensimmäinen satsi vieraita Suomesta tänne minuu kattomaan, Jarkko kulta murunen ja velipoika Antti nimittäin! Ja siitähän se riemu ratkesi. Tänään ollaan puuhattu vaikka mitä: shoppailtu, syöty ja aiheutettu yleistä pahennusta. Suolistokaasujen turmelemilla aivoilla saatiin sitten kuningasidea alkaa tekemään animaatioita ja tässä tulos:








24.3.2011

Se aika vuodesta

Animoinnin mailmanmestari Anna manna!

Oi keväinen Amsterdam!

Tässä lupaamiani kuvia Amsterdamin reissulta. Dami oli juuri niin kaunis kuin kuvittelinkin; Vesi virtailee hiljaa omassa uomassaan ympäröiden kaupunkia ja ripi rinnan rakennetut talot kilpailee suloisuudellaan. Ihmisiä vilisee siellä täällä, mutta kaikki on liikkeessä jalan tai pyörällä.
   Kipaistiin ohikulkiessa markkinoilla, jossa kevätkukat ihastutti mieltäni kaikissa väreissään.
Vajaa päivä oli kyllä aivan liian lyhyt aika tämän paikan näkemiseen, varmasti palaan vielä Amsterdamiin.

Klikkaa kumpaakin kuvaa vuorollaan, niin näet isomman usean kuvan slideshown kummastakin kuvasta!
Näin säästin tilaa blogissa. Kiitos.


20.3.2011

Väsynyt mutta onnellinen!

Väsynyt ihmispolo saapui tänään kotiin. Kun on viettänyt kaksi viikkoa, röyhtäilevien belgialais- neitojen kanssa (kuvitelkaa Homerin röyhtäisy potenssiin kymmenen niin tiedätte mistä puhun) samassa pienen pienessä huoneessa nukkuen, on ihan ilo tulla vaihteeksi ”kotiin”.  Oma rauha, oma tila, oma äänimaailma…hirveen ihanaa.
  Reissu oli kyllä kokonaisuudessaan ihan todella ihana. Töitä raadettiin kuin hullut, mutta ehti sitä sitten välissä vähän baanallekin ja merenrantaa ihmettelemään. Sain jälleen uusia kavereita Antwerpenistä ja vähitellen alkaa oikeasti hirvittämään, että itkuhan siinä tulee kun pitää hyvästellä kaikki. Mulla alkaa vaihto lähentelemään puoltaväliä, mikä on melko vaikea uskoa. Aika lentää ihan siivillä täällä. Mutta niin se kai menee, että mitä vanhemmaksi tulee, niin sitä nopeammin vuodet vierii. Kauheeta vanhuksen puhetta nyt tässä lurittelen.  Hyi hyi. Mutta tämä kiittää ja kuittaa ja toivon mukaan saisin tehtyä jonkin sortin valokuvareportaasin tänne Haagista/Amsterdamista huomenissa, kun on nukuttu ensin hyvät yöunoset.

Siihen asti saatte ihailla mun kaunista naamaani:



17.3.2011

Hulluksi tullut

Helou. Olen pahoillani rakkaat lukijat, mutta en millään ole pystynyt päivittelemään blogiani. Täällä Haagissa työpajan tiimoilta on ollut niin hullu tahti, että käytännössä olen tekemättä kouluhommia vain nukkuessani. Sängystä kouluun ja koulusta sänkyyn. Nytkin olen itse asiassa sängyssä, kello on kaksitoista yöllä paikallista aikaa ja mun pitäisi vielä jatkaa kouluhommia. Oon pian tulossa hulluksi ja näette sen varmasti seuraavista kuvista.

Onneksi on enää huominen tätä tautista raatamista ja perjantaina on näyttelyn avajaiset. HUH!


13.3.2011

Synttäriylläreitä ja yllärisynttäreitä

Tiistaina illalla mut yllätettiin pahemman kerran. Kello oli lähes puolyö ja olin juuri käymässä nukkumaan, kun tytöt tuli huoneeseen ja sanoi, että Anna nyt pitäis tulla tonne alas et huivi silmille ja alas. No ei auttanu ku totella. Nää hömppä ihanat oli järkänny mulle sinne pienet synttärihippaset! Serpenttiinit ja ilmapallot ja kaikki. Sain oikee kruunun päähän (by Burger King) ja ”alkulahjaksi” salmiakkia. (Hollannissa myydään salmiakkia, mutta täällä sitä kutsutaan nimellä DROP! Outoa). Siinä sit hetki hippailtiin ja käytiin nukkuumaan, mutta tytöt varotteli että, tämä on vasta alkua.
  Varsinaisena synttäriaamuna kun heräsin, niin johan sitä tuli kaikki heti onnittelemaan. Näillä on täällä hassu tapa antaa kolme poskisuudelmaa kun onnittelevat. Aamupalalla sainkin sitten jo lahjan kätöseen. Nää ihanat ihmiset oli salaa ostanut mulle sieltä pienestä panimosta missä aiemmin tällä viikolla käytiin, pullon likööriä, jossa on seassa aitoa lehtikultaa (kuva tulee myöhemmin). Pullo on kuulemma tarkoitettu naisille ketkä tahtoo naimisiin. Oon vissii puhunu Jarkosta aika paljon täällä. Olin kyllä yllättynyt, että tyttöset oli nähnyt niin paljon vaivaa. Safora sanoikin, ettei olisi kyllä järkännytkään näin paljon kaikkea, jos en olisi niin kiva. Ihania tyttöjä.  Ihan kaikki tuli onnittelemaan minuu maikkoja myöten, se oli jotenki niin ihanan huomaavaista. Koulupäivä kesti iäisyyden ja  päästiin itse asiassa vasta kymmeneltä illalla lähtemään koululta. Ja eihän siinä muu auttanut kun mennä suoraan koululta rimpsalle! Lähettiin Vähän baarihin.
  Ekassa baarissa esiintyi aivan loistava pikku pändi joka muistutti ihan hurjasti rage against the machinea. Olin ihan innoissani. Jammailtiin tyttöin ja poikain kanssa ihan täysillä. Jatkettiin siitä sitten iltaa melko nopeasti toiseen baariin, jossa oli jonkin sortin opiskelijailta. Hurjasti väkeä ja halpoja juomia.  Ihan ihmisten aikaan raahauduttiin kuitenkin kotiin. Olisiko ollut kello kaksi kun Anna mannalla oli pää tyynyssä ja uni simmussa. Aamulla oli kuitenkin noustava urheasti kouluun tekemään ryhmäprojektia.
Pitää linkata kuvamateriaalia tänne enemmän paremmalla ajalla, kun saan muiltakin kuvia synttäri-hippasista.

  Tänään oltiinkin koko päivä Amsterdamissa, mutta siitä teen ehkä jo huomenna ihan oman postauksen, nyt on päästävä nukkumaan (jos siitä tulee mitään kun hostelin omistaja viettää synttäreitä täällä noin 50 ihmisen voimin niin, että kortteli raikaa. Jos en ois näin väsyny niin menisin mukaan hippoihin), olen ihan poikki.

Hyvää yötä!

aamulla reippaana koulussa



9.3.2011

Muru hei takki auki täältä tulee Haagi!

Hei Haagissa ollaan ja onhan tääl nyt vaan ihan törkeen hienoa! Kaikki ihmiset on niin mukavia ja koulu on aika hemmetin hieno vanha rakennus.
Mulle tuli ihan totaalisena yllärinä, et reissu on lähes kokonaan sponsoroitu by erasmus. Eli meille kustannetaan täällä majoitus ja matkat, mutta sen lisäksi saadaan vielä kaksisataa euroa kätöseen (!!) ruokiin, juniin museoihin yms. Ihan mahtavaa ja tapahtuu ehkä kerran elämässä. Hiuh. Pää on vieläkin ihan pyörällä.
  Tultiin tänne siis sunnuntaina ja jakauduttiin huoneisiin. Mun huoneessa on neljä muuta tyttöä mun lisäksi ja meillä synkkaa nyt jo ihan hurjan hyvin, vaikein tuntenut ennestään heistä kun yhden. Aivan ihania tyttölöitä. Tokana iltana tehtiinkin porukalla wrappeja ja voi nam oli hyvää!
  Eilen aamulla käytiin museossa nimeltä Maurithshus ja siellä oli ihan mielettömiä maalauksia todella tunnetuilta maalareilta kuten Rembrandt, Vermeer, Rubens ja niin edelleen. Näin maalauksen Tyttö ja helmikorvakoru ( katso täältä, jos et tiedä moukka) livenä!! Ihan mielettömän kaunis oli se.
Tämän jälkeen mentiin niin oudolle kaupunkikierrokselle, etten ole ikänä ollut!
Kierroksen veti about viiskyt ja rapiat -vuotias rokkarin näköinen setä, jota kutsuttiin Haagin painajaikseksi.  Kierros kertoi meille kaikkia hassuja juttuja Haagista, kuten tuossa nurkassa on Haagin kuuluisin Coffee shop ja tuolla tapahtui sitä ja täällä tätä. Tosi outo kierros. Käytiin myös jonkin sortin pikku panimossa maistelemassa liköörejä ja itse maistoin mm likööriä, jossa oli kultahippusia! Nainen oli hurjan mukava ja rempseä.
Kierroksen jälkeen mentiin koko iso kööri koululle syömään indonesialaista ja voi pojat oli hyvää! Siinä sitten maisteltiin ruuan kanssa vähän viiniä ja mentiin vielä parille johkin pikku pubiin. Oli kyllä kivaa taas kerran.
Mutta kuten tekstin laadusta saatatte havaita on ihan pikkusen kiirus nyt. Kouluhommat odottaa!

Tällä reipas Anna Haagissa!


Wrappi-kokit!


So yummy!

Käytii museossa ja näin kaikkii hienoi tauluja.

Tää tyyppi veti meille ehkä oudoimman
turistikierroksen ikinä.

Haagi on niin kaunis


Puluilla oli ihan uskomattomat kevätmeiningit ihan
joka puolella!

Tosi huono kuva, mutta kuitenki.
Tää oli se the panimo.

Paikan omistaja.


Siel oli myös tällai ihana.

Meidän poppoo

Tän tyypin “pärrä” oli aika pähee.


6.3.2011

Hattuisa viikko!

Huh mikä viikko. Olen ollut täystyöllistetty lähes yötä päivää tällä viikolla työpajan tiimoilta, kuten aiemmin kerroinkin. Eikä kiireet oikeen lopu tähänkään, kun tunnin päästä pitäisi alkaa hilaamaan itseään  juna-asemalle ja sieltä kohti Haagia (Hollantiin) seuraavaan työpajaan, hehe. Tein nyt kuitenkin tähän väliin tällaisen pikapostauksen, ettei menisi ihan hiljaiseloksi blogin suhteen.
Eli tosiaan työpajassa tällä viikolla meidän piti tehdä tuollainen mustavalkoinen A6 kokoinen vihkonen itsestämme. Mun vihkosta tuli sitten lopulta 24 sivuinen tarina sukunimen vaihdosta, jonka suoritin kaksi vuotta sitten. Päätin kertoa tarinan hatun kautta. Meidän piti tehdä vihkosia 15 kappaletta, että saatiin sitten  viikon päätteeksi myös kaikkien muiden tarinat ihan omaksi. Tosi antoisa työpaja oli kyllä. Kertoisin mielelläni lisää, mutta nyt on niin kiirus, etten millään kerkiä. Pitää kuitenkin tarkastaa vielä noin viisi kertaa, että mukana on varmasti kaikki passista pyyhkeeseen. Lupaan laittaa tänne paremmalla ajalla enemmän kuvia aiheeseen liittyen.
  Hattuteema jatkuikin sitten viikonloppuna, kun päätin virkata itselleni Haagi-hatun. Eli keväisen pipon, jonka voin sitten vetää syvästi päähäni, kun hiukset on huonosti, enkä kerkiä puunaamaan itseäni tiukan aikataulun vuoksi. Odotan kyllä innolla mitä seuraava vajaa pari viikkoa tuo mukanaan. Varsinaisen projektin, Tales of the City lisäksi meille on järkätty myös paljon muuta ohjelmaa, kuten matka Amsterdamiin, mutta olen vielä kovin ulalla tästä kaikesta. Tarkempi ohjelma selvinnee tänään myöhemmin. Hostellissa pitäisi olla ilmainen netti, niin enköhän mie pääse teille tarinoimaan sieltä Haagistakin. Jos en niin sitten seuraava postaus tulee 19.3. Ihan todella outoa, että kun tulen seuraavan kerran kotia (joo tää huone rukka on jo ihan koti mulle), maaliskuu on jo melkein ohi ( ja mun lempi Antti ja Jarkkis saapuu tänne!!!) Mutta nyt heissuli vei ja hillallaa!





2.3.2011

Work it work it!

Meillä on tällä viikolla niin rautaista asiaa oleva työpaja,
että eipä liiemmin aikaa muuhun tässä heru. Mutta kuinkas muutenkaan kun maikkana työpajassa on Muotsikan oma kotipoika Leka. Tässä kaks päivää nyt tahkottu tätä workshoppia ja täytynee sanoa, että mielelläni ottaisin tämän maikan kursseja lisää Suomessa (terveiset johtoportaaseen)! Sen verran mielenkiintoisia asioita käyty läpi täällä.
   Mutta tosiaan tällä viikolla ei varsinaista omakuvaa heru, mutta koska työpajan tehtävä on tehdä 16s A6 mv lehtinen aiheesta tarina siitä mikä teki minusta minut niin on tässä tullut tehtyä pari kuvatusta ihan itsestäkin jo. Laitan ne tänne edustamaan omakuvaa tälle viikolle ja teen rästiin jääneet sitten paremmalla ajalla. Nyt voisi kiiruhtaa nukkumaan. Guud nait!