Sivut

26.6.2014

Hei hei hedari!

Heipsan!
Täällä on tosiaan kärvistelty migreenin parissa useampi päivä. Nyt alkaa olemaan homma voiton puolella musta tuntuu, mutta vannomatta paras.

Tässä säryn aikana on tullut kokeiltua jos jonkin näkösiä poppas- ja vippaskonsteja joista osasta on tuntunut olevan ehkä hyötyäkin. Meidän äiti on sellainen huolehtiva emo, että hän on mun voivotellessa sängyn pohjalla ettiny mulle netin syövereistä kaiken näkösiä kosnteja ja tässä esittelen teille parit. Jos vaikka jollekin olisi hyötyä, eihän sitä tiedä:

1) Mehujää:
Netin syövereistä oli jostain löytynyt vinkki, että mehujään tai jääpalan imeskely hedarin hetkellä saattaa auttaa, koska kylmä vasten kitalakea supistaa aivoissa verisuonia ja siten voi helpottaa särkyä.
Tämän kokeilin ja ihan kun vähän olisi auttanutkin. Jos ei niin olipa ainaki saakelin hyvä mehujää.

2) Suolahaude:
Tässä vinkissä käskettiin liottaa merisuolaa reilusti veteen, kastella pyyhe kädenlämpöisessä suolavedessä ja laittaa kääre niskaan tunniksi. Tämän pitäisi auttaa jumittaviin niskalihaksiin ja siten helpottaa hedaria. Testasin, vaan en osaa sanoa auttoiko.

3) D-vitamiini
Netin syövereist oli löytynyt tämäkin neuvo, että migreenin sattuessa kohdalle kannattaa ottaa reilulla kädellä d-vitskua. Otettu!

4) Lakritsijuuri
 Kuulemma myös lakritsijuurella olisi myönteinen vaikutus hedarin karkotuksessa. No hyllyssä on maailman parasta Clipperin lakritsijuuriteetä, niin sitä olen nyt litkinyt ahkerasti eilisestä illasta lähtien. Toistaiseksi särky pysynyt pois.

5) Tauriini
Tätä en ole vielä päässyt testaamaan, mutta tauriinilla pitäisi ulkolaisten nettisivujen mukaan olla pääsärkyä helpottava vaikutus. Eli ostanpa tänään vähän energiajuomaa!


Uutistoimisto ei ota kantaa näiden konstien todelliseen toimivuuteen, mutta oma hedari oli sitä luokkaa, että lääkehoidon lisäksi olin valmis kokeilemaan vaikka päälläseisomista pakkasella.
Onko teissä lukijoissa migreeni-ihmisiä ja jos, niin millä kohtaukset olette saaneet kuriin?




25.6.2014

Väriä elämään

Täällä ollaan kärsitty ihan hirveestä migreenistä usseempi päivä. Nyt ollaan ehkä jo voitonpuolella kun lääkitys on kohallaan *koputtaa puuta rystyset valkosena*. Tultiin varmuuden vuoksi Niilan kanssa mummolaan evakkoon Jakkerin työpäivän ajaksi, jos hedari sattuukin iskememään, niin Niila on hyvissä käsissä. Täällä me ollaan ihmeteltiinkin ympärillä olevia ihania värejä, jotka Niilaakin hirveesti tuntuu kiinnostavan.

Tässä teillekin kiva väripläjäys mummolasta, kivaa keskiviikkoa!













21.6.2014

Peppi tuli perheeseen!

Heipparallaa!
Lupasin eilen, että tänään kun tulette visiitille blogiini, niin näette jotain söpöisää. No täältä sitä pesee. Monet teistä tietää, että ihannoin suuresti äitini maailman hurmaavinta koiraneitiä Mangoa. Mango on oikein mun kulta murunen ja suukottelee aina hullun lailla mua (...no okei okei, kaikkia muitakin) kun menen kylään.

Eilen äitini luo kotiutui uusi Cavalierin pentu nimeltä Peppi! Peppi on hieman äkäisestä ilmeestään huolimatta vallan ihana pieni tyttönen, jolla virtaa tuntuu riittävän loputtomiin jahdaten kaikkea lahkeen liepeistä Mangon häntään ja sekös meidän M:ää ihmetyttää. M on tunnettu tyynestä luonteestaan ja sangen leppoisasta tavasta suhtautua elonpolkuihin, joten ei kyllä yhtään yllättänyt, että pikku neiti Peppi kun taloon astuu, niin siinä Mangiksella on hieman totuttelemista. Onneksi Mangis Marmelade pääsee toistaiseksi karkuun sohvalle.

Tänään käytiin Peppiä katsomassa ja eipä tuo kyllä arastellut yhtään. Heti tuli syliin pomppelehtimaan ja kyllä siinä käytiin näin likkojen kesken pieni debaattikin, että onko ok purra käsiä vai ei. Aivan ihana pieni muruska. Kyllä sitä vaan itsellä on Viton poismenon jäljiltä aika iso koiran muotoinen aukko sydämessä. Olen elämäni aikana kuitenkin ollut vain yhden vuoden ilman koiraa noin kahdeksan vuotiaana. Kaikki muut 27 vuotta on jaloissa ollut aina joku koirimus pyörimässä. Pitäiskin tehdä joskus postaus kaikista lemmikeistä mitä mulla on ollut, sehän oliskin kiva! Mutta näihin karvaisiin tunnelmiin oikein mukavaa Juhannuspäivän iltaa!

♥:Anna






20.6.2014

Juhannuspallerot

Meillä nyt meni juhannussuunnitelmat aika lailla uusiksi kun mulla iski flunssa oikeen kunnolla ja Niila-boykin on räkänen ja avaistelevainen. Tarkotus oli lähteä mökille, vaan mökki sai tällä erää jäädä. Ei tohdi riskeerata tuon pienen miehen flunssan laatua, kun nyt näyttäisi selviävän aika pienellä nenänniiskuttelulla.

Vaan voihan sitä jussia kotonakin juhlia. Ollaan varauduttu kotijussiin nyt parhain mahdollisin suunnitelmin. Luvassa on paljon leppoisaa lepoa, monta kuppia kuumaa, grillailua pihassa (mikäli aamu ysiltä grillin vallannut taloyhtiön mummoliiga suostuu tekemää tilaa), illalla leffoja ja herkkuja ja ennen kaikkea ihanaa oleilua perheen parissa. Tulee meille yksi rohkea ystäväkin kaameaa flunssaa uhmaten kylään.

Oikein ihanaa juhannusta kaikille ja pitäkää itsestä ja toisista huolta. Tulkaa myös huomenna kurkkimaan kun esittelen teille blogissa jotain aivan vallan söpöistä.

♥:Anna








19.6.2014

Liikkuvat julisteet

Tein tuossa sunnuntaipuhteena vähän töitä muutama viikko sitten. Kyseessä oli UKK-instituutille tulevat julistekuvitukset. Julisteet kannustavat liikkumaan enemmän ja säännöllisesti ja istumaan vähemmän. Jullareita esittelyineen voi kurkata täältä.

Tässä mun kuvitukset. Tuli aika kliffat ihan mun itsenikin mielestä.





17.6.2014

Snifff!

Nyt pääs käymään niin ikävästi että kesäflunssa tulla tupsahti ja vetäs mua niin sanotusti kasettiin.
Nyt ollaan sitten nogga tukossa ja ääni käheenä. Perheen miekkoset on toistaseks säästyneet tältä nenää kovin suurella intohimolla kalvavalta taudilta. Tosin ei tää heille helppoakaan ole: eilen vielä Niilalla alkoi huuli väpättämään jokaisesta huutoaivastuksesta ja nenän pärinästä mitä tää rägis-mutsi turpavärkistään ulos laski ja Jarkko polo joutuu kuuntelee mun huokailua ja voivottelua (no tämä on meillä kyllä ihan molemminpuolista ja mä oon puolet harvemmin kipeenä, että ei sen puoleen hehe). Vaan ei parane nyt valittaa, mä oon viimeks ollut kipeenä pääsiäisenä 2013, joka oli sama viikonloppu kun tein positiivisen raskaustestin, eli sitäkin muistelen ainoastaan lämmöllä.

Koittakaahan työ lukijat pysyä paremmin lämpösenä tuossa hyytävässä juhannusviikon säässä ja siten terveinä. Tää lähtee nyt villasukat vipattaen unille. Ja hei tästä kun itteni saan taas tokeentumaan, niin alkaakin olemaan jo alennusmyyntien aika ja mä pääsen etsimään itselle uuden juoksukengät, jiihaa!


11.6.2014

himotus

Mulla on taas viime päivinä ollu kauhee piirtohimo ja Niila kun menee nukkumaan niin syntyy tällaisia juttusia. Ties vaikka tästä teettäsin itelleni hiton ison julisteen. Oisko hyvä jullarina? Ehkä kumminkin teen hänelle ensin myös vartalon ja taustan jonain toisena piirtohimoisena iltana.


8.6.2014

Sunnuntaipiirustelut

Tänään tein vähän töitä vaan siinä sivussa piirtelin himpun verran myös omia juttusia. Tällaisia syntyi. Ei muuta kun iloista sunnuntaita kaikille!



7.6.2014

Köpöti köp!

Kertoilin aiemmin, että olen alkanut harrastamaan juoksemista enemmän ja vähemmän tavoitteena usseemman kilometrin matkat ok vauhdilla. Olin tuossa alkuviikosta Hämeenlinnassa vähän kirmailemassa NiceRun tapahtumassa ja olihan kliffaa!
Meillä oli mitä mainioin kuuden loppuvuodesta synnyttäneen mamman tiimi ja kaikki päästiin kunnialla maaliin (mun aika oli reilut 40min), vaikka vettä satoi ja silmiä kirveli, kiitos sateessa levinneet ripsarit. Vaan se ei tän mimmiskän menoa haitannut. Kuusi kilsaa pistettiin jalalla koreasti eteenpäin ja maalissa fiilis oli mahtava siitäkin huolimatta, että olemukseni muistutti lähinnä uitettua piskiä ja maaliviivalla juoksioita oli vastaanottamassa neljä kappaletta Skandinaavista Hunksin lihaa.

Joku varmaan tuumailee, että eihän kuusi kilometriä juosten oo matka eikä mikään, vaan on se mulle aika hyvä saavutus, kun vasta kaksi kuukautta sitten lähdin ekaa kertaa juoksupoluille treenaamaan ja puolivuotta sitten muistutin viellä rantapalloa pötsitin kanssa.

Juoksun jälkeen vietettiin aika hätäinen vilustumisvaaralla höystetty piknik, mutta onneksi mammajoukon hurtti huumori lämmitti mieltä. Ihan mahti tapahtuma ja seuraavana on vuorossa elokuun lopussa Lahden Väriestejuoksu, ellei joku sitten yllytä mua tässä välissä kirmailemaan jonnekin muuaallekin. Omat kotikatujen köpötysharjotukset jatkuu luonnollisesti läpi kesän ja alennusmyyntien ykkössaaliskandidaatti onkin uudet juoksukengät.

Onkos lukijoissa ketään, joka oli mukana tuolla Hämptonissa juoksemassa?



6.6.2014

Kaiken maailman kotkotuksia

Heippati hei ja hellehiki!

Taas on mahtunut viime viikkoihin paljon kaiken näköistä. Oli mun mummon 80v juhlat, jossa Niila suvun nuorimpana edusti hienosti. Ihanat juhlat olikin! Ollaan tavattu ystäviä, notkuttu kaikkien Niilan kummien kanssa, nautittu auringosta, ihmetelty enomiehen kissanpentua ja kirmailtu karkuun sadetta. On kerrassaan hämmentävää viettää tällaista lapsekasta kesää pois tietokoneen ja työpöydän ääreltä, vapaasti ulkona luuhaten. Kerrassaan on ihanata. Vaikka oon mä joskus sunnuntaisin tehnyt jo vähän töitäkin (työmyyrä mikä työmyyrä).

Vauvauintikin loppui tältä keväältä pari viikkoa sitten ja päätettiin, että pidetään lauantait tästä eteenpäin omatoimipuuhailupäivinä perheen kesken, kunnes uinnit taas elokuussa jatkuu. Koska Niilaa on alkanut ihan hurjasti kiinnostamaan kaikki eläimet, niin tästä inspiroituneena lähdettiin viime lauantaina piipahtamaan Heinolan lintutalolla. Kyllä siinä oli pienellä ihmisellä silmät ymmyrkäisenä, kun kaksi papukaijaa kaakatti ihan nokan edessä. Ja pääsipä siinä kohelluksessa pieni säikähdysitkukin, kun toinen noista kahdesta Ara-papukaijasta päätti rääkästä oikeen kunnon aarian noitaäänellään.
Valkoinen Kakadu oli paljon kivempi kaveri ihan pimeine tansseineen ja kotkotuksineen. Petolintuosastosta ei vielä Niilalle liiemmin iloa ollut, kun huuhkajat ja muut kottaraiset ovat maastopuvuissaan niin vaikeasti huomattavia. Ensi kesänä sitten niitä ihastelemaan. Suosittelen kyllä kaikille lämmöllä tuota lintutaloa jos Heinolassa päin tulee liikuttua. Sisäänpääsy on ilmainen paikka on melko mukavasti auki. Lisää infoa täältä.