Käytiin Jarkkiksen kanssa tässä iltaisella haaveilukävelyllä Lahden idyllisimmällä alueella eli Anttilanmäellä. Sielä me kilpaa osoteltiin ihania taloja ja pihoja, että mikä olis meidän tuleva koti sit kun voitetaan lotossa tai äkkirikastutaan yhdessä yössä. Voi sita pelargonien, pitsiverhojen ja omenapuiden juhlaa! Miten voikaan jokin alue noin lähellä keskustaa olla noin suloinen! Voih...
On nyt tullut muutenkin kivasti ulkoiltua kun olen ollut kahtena päivänä metsässä keräämässä mustikoita. Tänään piti kerätä sieniäkin, mutta kummasti tulin sieltä mehtätsä mukanani vain pari sientä ja reilu kaksi litraa mustikoita. Kokonais saldo mustikoista on tällä hetkellä sellainen kuusi litraa, josta tosin menee äitylille muutamat litrat. Eilen oli seurana meidän mummo ystävineen ja tänään entinen työkaveri. Kyllä täytyy sanoa, että eilen piti oikeen nuoremmankin ihmetellä, miten nuo rautamummot pisti näpillä koreasti monta tuntia siellä helteisessä hikisessä metässä. Mullakin teki jo tiukkaa selän kanssa se kykkiminen siellä.
Vaan nyt tämä likka ryhtyy hetkeksi vielä työhommiin! Hyvää yötä ja mukavia haaveunia.
 |
| <3 oi voi |
 |
| Kävin marjavarkaissa ( ei vaan nää kasvo tien poskessa) |
 |
| Nam nam nam |
 |
| Kun vaan olis oma piha. |
 |
| Ja oma omenapuu <3 |
 |
| Eilistä mustikkasatoa :). Poimuri vähän roskasi, mutta oli oikein toimiva vekotin! |
Makoisia marjoja ja ihanaa idylliä. Itselläkin on tuossa naapurustossa sellainen haaveiden alue - useita ihania taloja, joissa haaveissani jo asun!
VastaaPoistaHaaveilu on ihanaa, kun ei vaan tarvis aina niin nopeasti palata todellisuuteen :)
Poista