Sivut

24.8.2014

Häähössötystä

Viikonloppu vilahti ensin perjantaina sumopainin ja lasersodan merkeissä, lauantaina taas juostiin väriesteitä viiden kilsan verran. Eli kaikkea muuta kun perus viikonloppu mulla. Heh. Väriestejuoksusta pistän kuvafiilistelyjä varmaan huomenna. Oli ihan huisin hauskaa ja ensi vuonna menen varmana taas uudelleen!

Mutta nyt muuten vaan värikkäisiin fiiliksiin! Kuten moni teistä tietääkin, olen ystäväni häähulinassa mukana tärkeässä kaason roolissa ja nyt ollaan siinä vaiheessa, että häihin on alle kaksi kuukautta ja järjestelyt on vauhdissa. Pidettiin tuossa kesän alussa kolmen naisen kutsutalkoot ja nyt kun vieraat ovat saaneet kutsunsa, voin morsion luvalla esitellä aikaansaannosta teille näin päälisin puolin. Syyshäissä teemana siis ruskan värit höystettynä pienellä kullan tuikkeella, kuin kynttilöin syysillassa! Näistä tuli jo niin nätit, että en malta oottaa, että saadaan koko juhlapaikka loistamaan syysjuhlan tuntua.

Näihin lempeän syksyisiin tunnelmiin mukavaa sunnuntaita kaikille!






20.8.2014

Arkista aherrusta ja arvonta-aatoksia

Heipä hei! Blogissa on edellisen Selätin- postauksen jälkeen käynyt niin hurja kuhina, että tässähän ihan pökerryttää, ihan mahtavaa! Kiitos ihmiset kiinnostuksesta, olen otettu!
Täällä on taas eletty niin sitä kiireisen ihanaa (ja välillä myös hermoja koettelevaa) vaippa-arkea, ettei ole kerinnyt kissaa sanoa. Niila on oppinut ryömimään ja istumaan vallan mainiosti ja sehän tarkoittaa, että mami juoksee suuna päänä ympäri kämppää ottamassa poikaa irti milloin verhoista, milloin jostain johdosta, jota ei VIELÄ ole huomannut peittää millään. Ostin jopa paristolla toimivia tuikkuja ihan vain oman mielenterveyden turvaamiseksi, niin ei tarvi sitten pelätä milloin ne pikku näpit niihinkin yltää ja kärvähtää.

Tämän hulinan keskellä olen koittanut pitää itestä hyvää huolta ja on tullut niin uitua kun jumppailtua kotona, kun lenkkeiltyäkin. Viikossa oli painokin tippunut 900g (wuhuu! tuuletus). Hyvä startti siis laihikseen!

Tuumailin tuossa myös, että hei en ole pitkään aikaan arponut blogissa mitään, siispä alanpas tuumailemaan jotain teidän "päänmenoksi" täällä ja pistetään syysarvonta pystyyn pikapuolin. Pysykää kanavalla!

Nyt katsomaan toisenlaisia äitejä sohvalle, mamin lepohetki!



17.8.2014

Selätetty perhe

BLOGIYHTEISTYÖ

Kuten kaikki lukijat tietävät, mulla on meneillään pieni suuri elämäntaparemontti ja laihis, josta kerroin blogissa viime viikolla täällä. Laihiksen myötä olen terveellisemmän ruokavalion lisäksi lisäillyt myös liikuntaa arkeeni melko roimastikin. Kun tähän muutokseen ryhdyin mietin kovasti, kuinka kiireinen kotiäiti pystyisi liikkumaan helposti myös kotona, eli kuinka pystyisi käyttämään hyödyksi myös sitä aikaa kun iskämies on töissä, eikä ole mahista karata uimahallille tai salille. Liikunnan pitäisi olla sykettä nostattavaa, helposti aloitettavaa ja mielellään vielä sellaista, joka hauskuuttaisi muksuakin sen verran, että mamma saisi jumpata vaikka edes 10 minuuttia kerralla rauhassa.

Näihin kotiäidin jumppavaatimuksiini vastattiin, kun Selätin® halusi lähteä mukaani tukemaan projektiani! Sain viikko sitten postissa valtavan paketin, josta putkahti Selätin®, Selätin®+ (plus) 48 cm ja kaksi paria käsipainoja. Olisittepa olleet paikalla näkemässä mut: olin kuin muksu jouluaattona, kun innosta höpöttäen hypistelin uusia jumppavälineitäni. Ja mähän en suinkaan ollut ainoa kuka tästä oli mielissään: Selättimen porukka oli selvästi ajatellut kiireisen kotiäidin lisäksi myös vähintään yhtä kiireistä isiukkoa pistämällä pakettiin mukaan tuon isomman Selättimen! Taidettiin siinä hetkessä sopia Jarkon kanssa että näillä aletaan tekemään yhdessä jumpat päivittäin.

Ja niin ollaan tehty lukuunoattamatta tuota migreeniepisodia (silloinkin Jarkko kyllä reippaili selätin viuhuen). Aamuin illoin laulaa täällä selättimet hiljaista hyrinäänsä ja Niila nauraa ja ihmettelee kun mutsi ja faija viuhtoo käsin ees taas ja peput heiluen! Ja onpa sitä Niilakin pääsyt testailemaan Selättimen iloja. Poitsun kun laittaa makaamaan Selättimen päälle ja pyörittelee ees taas, on naurun käkätys taattu!

Mutta ihan vakavasti ottaen täytyy sanoa, että viiko testausta takana ja olen aivan koukussa! Selätin sopii mulle mainiosti, ei paitsi painonpudotusprojektin takia, vaan myös selän hoitoon. Niilan nostelu ja vaipanvaihdot ties missä asennoissa on rasittanut tämän mamman selän aivan juntturaan. Mulla kun on vielä pitkä, helposti hieman notkollaan oleva selkä, niin ei tarvi kovin paljookaan kannella tuota yli kymppikilosta, niin alkaa ristiselässä kolotella. Kaiken kukkuraksi mammiksen päätteeksi mua odottaa taas jo ennestään selän ja hartiat jumittaneet työmaratoonit tietokoneen ääressä. Olenkin päättänyt, että aion pitää työpäivien aikana pari Selättimen mentävää taukoa, niin varmasti vältyn pahimmilta työjumituksilta. Olishan sitä kumminkin kiva olla hyväkuntonen ja selkänen mami myös tulevaisuudessa!

Suosittelen kyllä Selätin®:tä lämmöllä kaikille, kellä vähänkään olisi tarvetta kivalle helpolle ja pienelle liikuntavekottimelle. Tällä vetreytyy selän lisäksi myös mieli kun voi nauraa itselle, kuinka hupsulta sitä näyttää kun tällä veivailee. Käykäähän kurkkaamassa täältä, jos mielitte itsellenne tällaisen hankkia: KLIK! Jokaiselle löytyy omansa: pienempi Selätin on tarkoitettu max 110kg asti ja isompi aina 180kg painoon asti. Isomman halkaisija on kahdeksan senttiä pienempää leveämpi ja siten soveltuu paremmin isomman henkilön käyttöön. Minut yllättikin kuinka jämäköiltä kumpikin Selätin tuntuu käytössä.

Kiitos tuhannesti Selättimen poppoo, olen ikionnellinen, tästä, että lähditte mukaan zemppaamaan!
Lupaan kertoilla tässä viikkojen varrella miten treenit edistyy ja alkaa näkymään. Seuraavaksi aletaan Jarkon kanssa opettelemaan myös kaikkia muita treenejä, joita Selättimellä pystyy tekemään perus twistailun lisäksi. Muistakaapa seurata Uutistoimistoa myös Instagramissa, saatanpa heittää sinne treenikuvia lähipäivinä! Pirtsakkaa sunnuntaita kaikille!

♥: Anna




Kyl on vimosen päälle pinkki meno! Ja sfinxi sukat kuinkas muutenkaan!




Jagge pistää twistaten niin että hiki lentää!





Mitä isot edellä sitä pienet perässä <3


16.8.2014

Lötkö lauantai

Täällä on taas pari päivää mennyt poikkeuksellisen passiivisesti pötkötellen. Oli tuossa taas semmonenkin kahen päivän migreeni, joka taltutettiin lopulta hirveen lääkesatsin voimin päivystyksessä, että huh hah hei! No nyt on toivottavasti taas tällä erää ohi ja tää päivä on vauvauintia lukuun ottamatta mennyt koko perheeltä ihan lötkötellessä. Hyvä antaa itelle lupa möllöttää ja unohtaa hetkeksi pyykit ja muut arjen rasitteet tollaisen koetuksen jälkeen.
Vaan huomenna luvassa astetta vauhdikkaampi postaus olkaapa siis kuulolla!
Lötköä lauantai-iltaa kaikille!






11.8.2014

Sitruunaista T-paitaa

Heippa kaikki parahimmat lukijat.
Osallistuin facebookissa tämmöseen hauskaan t-paitasuunnitteluskabaan ja nyt olis mahis äänestää, mikäli sulla löytyypi fb-tili. Kilpailun löydät tästä linkistä, kun olet kirjautuneena facebookiin: KLIK

Olis siistiä voittaa vaikka tuo, missä voi saada noita t-paitoja omalla printillä. Sitten kyllä ehdottomasti nakkaisin yhden jollekin teille täällä blogissa.
Niille jotka eivät ole fb:ssä laitan näkyviin printin tähän alle. Tuli musta itsestäkin aika kiva. Pistäkääs äänestäen!




7.8.2014

Laardille kyytiä!

Mietin aluksi että onko tämä nyt yhtään sellainen asia mistä haluan blogissa kirjoittaa, mutta sitten tuumasin, että ketut, tottakai mä kirjotan, kun tää tulee olemaan aika tapetilla tässä nyt seuraavat viikot. Eli tattada taa, täällä alkoi nyt laihishommat! Raskauden jäljiltä vyötäröllä levollisesti köllöttää yhä muutamat kilot ja jo ennen raskautta reisiin liimaantuneen elämänkilot ovat myös tiukkana pysyneet paikoillaan. Vaan ei enää!

Tartuin naapurissa asuvan ystävän haasteeseen kuin härkää sarvista ja nyt me ollaan yhdessä sellaisessakin laihassa laihissopassa, ettei paremmasta väliä. Ens viikolla alkaa sellai 12 viikon rupeama, joka sisältää viikottaista painonseurantaa ja muuta sosiaalista painetta ja siten zemppaa kyllä varmasti ihan älyttömän hyvin.

Tarkotuksena ei oo hullun lailla laskea kaloreita vaan opetella elämään ja syömään niin, että paino putoaa ja sitten joskus pysyy siinä toivotussa lukemassa. Ei mitään pikalaihista, vaan terveellä meiningillä tiputtelua niin, että viikkoon mahtuu mulla ainakin yksi herkkujen suhteen löysempi päivä.

Olen ihan hurjan motivoitunut ja vähän on nyt sellanen pöhinä, että tulostakin alkaa tulemaan. Ekat nestekilot sain jo karistettua ja seuraava mikä lähtee on ihan sitä ihteään, laardista!
Ja ei tässä nyt pelkästään ruokavaliolla kitkuteta kiloja alas vaan oon myös tehnyt ryhtiliikkeen liikuntapuolella ja alkanut taas käymään uimassa. Alkuviikosta oltiin tuon mun laardi-tiimiläisen kanssa uimahallin salilla antamassa alleille kyytiä. Hölkkätreenit jatkuu kanssa ensi viikolla kun nää hirveet helteet helpottaa. Siihen asti juoksen hiki hatussa mummeleitten kanssa uimahallin vesijuoksuradalla. Toisinaan mut voi bongata myös Fiiliksen jumpista, toivon mukaan myös enenevässä määrin ensi viikosta lähtien. On kyllä tehnyt hyvää niin kropalle kuin mielelle päästä taas useana päivänä viikossa ihan omia juttuja tekemään. Pikku breikki vaippa-arjessa tekee aina hyvää.

Ja ne ketkä nyt jo siellä puntit tutisten pohtii että ei suakeli, taas yksi laihdutusblogi, niin ehei, mun blogista ei ole Niilan myötä tullut vauvablogia, eikä tästä nyt tule mitään laihistelublogiakaan. Mun blogi kertoo jatkossakin mun elämästä, johon tällä hetkellä kaiken muun kivan lisäksi kuuluu sekä vauva että laihis. Eli mitään kilotaulukoita en tuu pitämään täällä, mutta varmasti joskus postailen infoa saavutuksista ja jälleen hyvin istuvista farkuista (tästä mä niin haaveilen!). Kiitos jo etukäteen kaikille, ketkä lähtee mukaan zemppaamaan mua, sitä varmana tarvitaan matkan varrella!





2.8.2014

Mereneläviä elämyksiä

Käytiin alkuviikosta pienellä perheretkellä SeaLifessa Helsingissä. Vaikka olen käynyt monen monituisessa merimaailmassa useemmassa maassa ja tuolla Helsingin paikassakin vissiin kaksi kertaa aiemminkin, niin aina noissa kaloissa ja muissa vesieliöissä riittää ihasteltavaa.

Siinä missä mä olen akvaarioiden parissa ihan into piukeena, niin voitte vaan kuvitella tuon meidän pikku herra 8kk:n riemun! Jalat ja kädet viuhtoi ja silmät lautasina toinen katseli akvaarioita. Puhuttiin itseasiassa Jarkon kanssa että jotkut varmaan ihmettelee, että mitä hittoa, me noin pieni viedään mihkään SeaLifeen, että eihän se edes ymmärrä vielä mikä kala on (joidenkin kanssaelämystelijöiden naamakertoimista pystyi lukemaan tämän ajatuksen). Vaan eihän tossa olekaan kyse siitä mikä kala noin fyysiseti on, vaan musta on aivan ihanaa tarjota Niilalle tuollainen visuaalisesti kerrassaan huikea elämys, kun siitähän vauvat juuri eniten vielä toistaseksi irti saa. Upeitten värien ja ihmeellisesti lipuvien otusten lisäksi vauvalle varmasti mukavalta tuntui myös paikan äänimaailma monenlaisine pulputuksineen ja taustanauhalta tulevine merenäänineen. Että paremminkin kysyisin, miksi ei veisi vauvaa noin ihanaan paikkaan, missä itselläkin sielu lepää. Koko perhe nauttii samasta elämyksestä, niin en keksi suoraan sanottuna parempaa tapaa viettää yhtä päivää lomasta!

Ainoa miinus vauvavierailijan kannalta oli hurjan lujaan kirkuvat isommat lapset, joita muutamassa kohtaa kierrosta oli pakkautuneena, vaan eipä Niila noistakaan välittänyt. Kierroksella näkyi myös muita rattailla liikkuvia, niin todistetusti ei edes olla ainoat "hullut", jotka vauvaansa raahaa tällaisiin paikkoihin, hehe. Mutta suosittelen kyllä edelleen sealifea niin isoille kuin pienille.

Aukioloajat ja hinnat ynnä muut löytyypi täältä.


Kuvitus Lorulaariin




1.8.2014