Uutistoimisto Anselmi: Tunnelmointia, ärinää ja hersyvää naurua

Oon viime aikoina saanut nauttia oikeen erityisen mukavista lauantai päivistä (ja illoista) ja eilen oli taas yksi sellainen. Vaikka jopa lauantaihini kuuluu työntekoa, mahtuu siihen myös paljon muuta kivaa.
Eilen puuhatseltiin kaiken näköistä, mutta illan akustinen keikka Pihatossa oli kyllä päivän kohokohta. Jules Näveri ft. Panu Wilman vetas mies ja kitara tyyliin aivan mainion keikan Lahden Seurahuoneen Pihatossa, joka jo itsessään on ihana ja tunnelmallinen paikka. Oli kyllä kiva fiilistellä livemusaa kivassa paikassa loistavassa seurassa. Biisivalinnat kaksikolla oli kyllä kanssa niin kohdillaan, mutta mieltä lämmitti eniten Massive Attacin biisi Tear Drop, joka oli unohtunut multa ajoiksi!

Pihatto suljettiinkin jo ennen puolta yötä ja lähdettiin sitten vielä vähän tanssahtamaan paikalliseen Irkkubaariin (jolla ei kyllä ole Irkun kanssa muuta tekemistä kuin siihen viittaava nimi). Mun, Janetin ja Lillin tanssikoipea kutkutteli todella pahasti siinä vaiheessa ja ko baarissa on ilmainen sisäänpääsy, sekä yleensä ihan ok kreisi tanssimeininki. Tämä osoittautui hyvin nopeasti karmeaksi virheeksi: en ole IKINÄ törmännyt noin huonoon DJ:hin missään.

Ysärin muisnaismuistolta taivutettuineen lippoineen näyttävä kaveri soitteli ensin puoli tuntia lempi biisejään männävuosilta aina SolidBasesta ja Choralen Univiidakkoon. Noh, se jotenkin nyt vielä sopi baarin tyyliin. Kyllähän kunnon ysärikimara saa 70-ja 80-luvulla syntyneet vatkaamaan vartaloitaan villisti yläasteen dicomuistojen kirvoittamana (mekin Janetin kanssa naurettiin kun Movetronin Romeo ja Julia pärähti mökämasiinasta, että tätä myö sillon nuokulla tanssittiin yhessä näin). Mutta sitä seuraavista hetkistä olikin sitten huumori kaukana. Jamppa soittaa ihan hirveää samalla tappotahdilla polkevaa "piripolkkaa" biisi biisin jälkeen ja nytkyttää lippapäätään pidellen samalla kuulokkeittensa toisesta osasta kiinni "katu-uskottavasti".

Lilli kävi pyytämässä parempaa musaa niin kaveri oli kuitannut, että ei pysty kun tääl on pitkä toivomuslista (kuka näitä biisejä muka toivoo?!?). No parin biisin jälkeen mie menin sitten siinä lopen kyllästyneenä humppaan pyytämään, että kauan aattelit soittaa tätä samaa ja et viittis soittaa jotain vähän tanssittavampaa kun me ollaa nyt vedetty tässä yli tunti tällasta juoksumaratoonia likkojen kanssa. Kaveri tiuskasee eka, että loppu illan soitan tätä samaa, mutta nokkelana poikana lisäs vielä perään, järin ivallisena, että "ai mikä sitten ois tanssittavampaa, joku Lea Laven vai?!" (juu asiakaspalvelutaidot kohdillaan). Totesin siihen sitten, että no hei miten ois vaikka Jukkapoikaa? Kaverin naama kiristyy tosi äkäiseksi ja ärähtää mulle todella rumasti, että "hei ai Jukkapoikaa kolmen aikaan?!?" Olin, että nii-in? Että kokeile ihmeessä! Tää vaa viittaa kintaalla mulle ja kääntyy nytkyttelemään taas päätä asiantuntevasti. Siinä vaiheessa dj kopissa seisoksinut vartija kääntyy mun puoleen ja koittaa pelastaa juntti työkaverinsa käytöksen sanomalla, että sielt tulee lopuks viellä hitaat, että sillon pääset sit tanssahtelee rauhallisemmin. Totesin, vaan että ei myö jäädä tänne humppaluolaan, kyllä enää hetkeksä, kiitti moi.

Tässä sen huomaa, kuinka tuokin työ on kaikkea muuta kuin summamutikassa heitettyä levyjen pyörittelyä. Nyt sitä arvostaa kummasti monen muun Lahtelaisen "tanssiravintolan" musamiehiä ja sitä kuinka yleensä kuitenkin dj:t on todella ystävällisiä ja tietävät mitä tekevät. Ja tollai pieni baari kun on kyseessä, niin siellä tietysti halutaan säästää kuluissa ja palkataan sen ammattilaisen sijana joku peräkylän pera levareitten jatkoksi notkumaan, kuvitellen ettei sillä ole mitään väliä (no ei varmaan olekaan noissa promilleissa mitä väellä tuolla oli). Eli mitä opimme tästä? Jos haluat tanssia Lahdessa, älä mene sinne ilmaisen sisäänpääsyn juottolaan, jossa aika on pysähtynyt männävuosiin. Se sisäänpääsymaksu on ihan suoraanverrannollinen työntekijlöiden palvelualttiuden kanssa!

Onneksi loppuillan pelasti yöpalareissun hulvaton meininki, joka päättyi mm siihen, että kaikki tutut ja tuntemattomatkin tilas annoksensa lisäfetalla. Siinä oli grillin henkilökunnalla ihmettelmistä. Vois irkkubaarin Dj ottaa mallia Lahden torigrillin uskomattoman hauskasta ja hyväntuulisesta henkilökunnasta. Naurettiin kyllä Lillin kanssa ihan mahat kippurassa.

Tästä tuli nyt tällainen napina postaus, mutta pakko se on vähän avautua joskus. Hehe.
Loppukevennyksenä kuvia Anselmin lauantailta: