Hemmetin hyvä päivä!

Kävin tänään taas pikku palaverissa Helsingissä ja ihan Itäkeskuskessa asti tällä erää. Paltsu meni hyvin ja hommat selkeyty. Sain samalla reissulla myös viime kesänä ja syksynä tekemiäni materiaaleja omaan näytekansioon. Kiva kun saa taittoduuneistakin ihan painetut tuotteet, niin voi vaikka valokuvata portfoliota varten. Opparin kun saan valmiiksi niin lienee taas aika vähän alkaa promoomaan itseään, niin näitä duuneja riittää sitten jatkossakin ahkeralle graafikolle.

Pyörähdin siinä nyt sitten kauppakeskus Itiksessäkin. Musta on jotenkin ihan hupsua, että se nimi on oikeasti muutettu Itikseksi. Sen jälkeen näinkin jo hyvän ystäväni Hannun ja käytiin syömässä lounasta  ravintola Vltavassa. Tarjolla kasvisvaihtoehtona tänään oli vuohenjuustopiirakkaa ja salaattia, niin otettiinpa sitten sellaiset. Oli ihan turkasen hyvää ja voin muutenkin suositella ko paikan lounasta kyllä teille hyvät lukijat.  Kaikki vaihtoehdot vakuuttivat mut ja alkusalaatti oli erittäin freesiä ja makoisaa. Pitää joskus käydä testaamassa ihan ruokalistaakin tuolla kyllä, sekin näyttää niin hyvältä. Kerrassaan kiva tunnelma ja mukava palvelualtis, iloinen henkilökunta. Naurettiin Hannun kanssa tuolle nimelle, että miten ihmeessä tuo Vltava pitäisi lausua?! Kavereitten kesken valtava! Mutta nyt kotona guugle mulle ystävällisesti kertoikin, että kyseessähän on Tsekkiläinen rafla ja Vltava on Tsekin pisin joki! Kaikkea sitä oppiikin.

Sitten köröttelinkin jo Z:lla takaisin kotia kohti. Oli muuten taas niin uskomatonta väkeä junassa, että mietin vaan, mistä nuo ihmiset oikeen on tälle planeetalle pompsahtanut. Helsinkiin päin mennessä eteeni änkäisi luisen hanurinsa super kuiva keski-ikäinen nörttimies, farkut kiskottuna pitkälle kainaloihin. Vaunussa oli myös toistakymmentä muuta paikkaa vapaana (laskin), mutta herran oli ihan pakko änkäistä siihen mun eteen istumaan, niin että sainkin sitten koko matkan taiteilla ettei reisilläni keikkuva läppärini osu hänen polviinsa siinä junan poukkoillessa. No tämä sinällään ei viellä saanut mua ärsyyntymään vallan paljon, olihan mulla kiva päivä tulossa. Kuitenkin siinä vaiheessa, kun se tilastotiedettä kirjastaan innolla tankkaava äijä alkoi järsimään kynsiään, niin että nakerrus porautui korvakäytävää pitkin aina takaraivoon asti, teki mun todella pahasti mieli läväyttää sitä sormille (vähintään) sillä sen raamatun paksuisella nörttiopuksellaan. Huh, että teki pahaa. No siitä selvittiin. Takaspäin tullessa mut saartoi viiden noin 14-vuotiaan teinarilikan lauma, joista yks oli liikuttavan huolissaan häiritseekö sen riehuva kaveri kanssamatkustajia. Teki mieli sanoa sille, että riehukaa vaikka Helsingistä Rovaniemelle, mua ei haittaa ollenkaan kuhan ette järsi kynsiä ja siinä samalla puolta sormenpäätä tulehduksiin. No oli se silti ihan kiva, että nekin jäi Mäntsälän kohalla pois.

Illalla käytiin äiteen luona syömässä porukalla. Velipoika ja oli tyttiksensä kanssa myös mukana. Oli leppoisaa ja mamman patojen ääressä on aina kiva käydä.
Että ei ihme, kun on tänään ollut oikeen hymypäivä. Ja hei mikä parasta, kirjotin junassa melkeen yhen A4 kamaa mun opparin kirjalliseen! Tällä fiiliksellä huomiseen.

Yritin hymyillä nätisti, mutta aurinko häikäsi :

NYCin tulkkari conssit jalassa metroillessa <3. Turkasen hyvät jalassa.

Helsingin metrot on jotenkin niin ihanan retroja