Sivut

11.11.2013

Kekrikakku

Vietettiin tuossa taannoin kahden entisen luokkakaverin kanssa pienimuotoisia juhlia ja loihdittiin mitä karmaisevin kakku. Juhlan teemana oli ikään kuin halloweenin sijaan vanha suomalainen sadonkorjuun juhla eli kekri. Olin itse aivan yhtä pihalla mistä oli kyse, kuin tod näk 90% teistä lukijoista on nyt, mutta toinen ystäväni on sangen perehtynyt kaiken näköiseen mytologiaan ja vanhoihin perinteisiin ja valaisi aihetta minulle. Wikipedia sen sijaan saa valottaa teille aihetta nyt:


" Kekri, myös keyri tai köyri, on vanhan suomalaisen maatalous­yhteis­kunnan aikainen syksyisin vietetty sadonkorjuun juhla. Sillä ei alkujaan ollut vakinaista kalenteriin sidottua ajankohtaa, vaan se määräytyi kulloisenkin vuoden syystoimien mukaan, mutta viimeistään 1800-luvun alusta sen ajan­kohdaksi vakiintui pyhäin­miesten­päivä marraskuun alussa.


Sana kekri tarkoitti kansankielessä viimeiseksi jäämistä tai jonkin päättymistä, ja kekri merkitsi myös vuoden vaihtumista maatalousyhteisössä. Sana esiintyy eräissä murteissa myös muodoissa köyri tai keyri.

Kekri kuuluu suomalaisten työnjuhlien piiriin. Se oli ilon juhla. Silloin laulettiin, leikittiin ja tanssittiin. Siitä muodostui 1800-luvulla myös palvelusväen läksiäisjuhla, jonka jälkeen heillä oli kaksi viikkoa vapaata ennen uuteen taloon siirtymistä.

 Kekrin toisena päivänä lähdettiin ”kekriä kiertämään”. Kylissä liikkui seurueita, joissa oli mukana kekripukeiksi tai kekrittäriksi naamioituneita hahmoja ja jotka halusivat taloista kestitystä. Ilmeisesti merkittävin hahmo oli kekripukki, sarvekas ja pelottavan näköiseksi tarkoitettu olento. Kekripukki voitiin koota niin, että karhuntaljan tai vastaavan alla käveli kaksi miestä, kauhat sarvina, kirves kuonona ja pitkä varsiluuta häntänä. Olkia, turkkia ja naamareita käytettiin myös tässä rakennelmassa.


 Kirkko ei hyväksynyt pakanalliseksi katsottua kekrin viettoa. Piispantarkastuksessa vuonna 1729 annettiin Rautalammilla papistolle kehotus, että ”heidän piti uskollisesti neuvoa Jumalan seurakuntaa luopumaan taikuudesta”. Kielto oli niin ankara, että juhlatapa unohdettiin, samoin kuin vanhat laulut ja runot.


 Kekri-perinne alkoi hävitä teollistumisen ja kaupungistumisen myötä, ja monet kekriin liittyneet tavat ja perinteet ovat siirtyneet joulun ja nykyaikaisen uudenvuoden viettoon. Pisimpään perinne säilyi Itä-Suomessa. Suomessa kekriä vietetään nykyään Kajaanissa polttamalla kekripukki, jonka paikalliset toimijat ovat rakentaneet. Kekripukin polttoon liittyy yleensä myös muuta ohjelmaa, esimerkiksi tanssiesitys, musiikkia jne."

- All mighty Wikipedia -



Siinäpä teille hieman perimätietoa, ei kato olla mikä tahansa uutistoimisto, täältä saa usein ihan jännääkin tietoa, hehe. Tässä tulee nyt kuvia meidän ehkä vähemmän perinteikkäästä kaamistusten kakusta, jossa oli musta pohja, pinkkiä creemiä sisällä ja aivan liikaa sokerimassaa. Pohjassa on muuten käytetty tätä ohjetta KLIK, joskin pohja tosiaan värjättiin punaisen sijaan mustaksi elintarvikevärillä. Oli todella makoisa pohja, voin suositella. Kiitos Miia ja Nyyti oli super hauskaa leipoa! Päästä kolme graafikkoa keittiöön, niin lopputulos on tämä:



Siinä se "kaunokainen" nyt lepää
Murrrrr!
Pohja näytti ennen täyttämistä ihan mustalta pesusieneltä.

Hojoo! Miia iski rohkeana hopeisella kakkulapiolla monsteria päähän.

Tämä säihkysilmä on mun käsialaani.








4 kommenttia:

  1. Kiitos Uutistoimistolle sivistyksellisestä pläjäyksestä;) - ja kakku on hirrrrrvittävän ihana;)

    VastaaPoista
  2. Kekriä on myös vietetty täällä muutama vuosi sitten. Halloween on suht amerikkalainen juhla, joten päätimme sen sijaan viettää kekrijuhlaa - pukiksi ei tainnut kukaan pukeutua, mutta asuja oli muutamalla kuitenkin :)

    Hieno kakku - läpi leikkaus olisi ollut kiva myös nähdä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Läpileikkauskuva oli niin kakunhimossa otettu, että se oli törkeän tärähtänyt ja jäi mappi-ö:n :D. Mä otan tän kekrin kyllä tavaksi :)!

      Poista