Sivut

25.10.2013

Mamiaatoksia

Sunnuntaina tulee täyteen raskausviikko 34. Kuusi viikkoa jäljellä laskettuun aikaan. Väkisinkin yhä enemmän alkaa miettimään yhteistä eloa sen oman lapsen kanssa ja äitinä olemista. Nyt jo huomaan puhelevani mahalla, että "älä sinä siellä potki mamin kylkiluita noin lujaa." Eli vaikka vauva ei ole vielä edes syntynyt tunnen kovin vahvasti olevani jo jonkun äiti. Sitä on hirmuisen vaikea pukea sanoiksi, mutta tunne on jo kovin vahva.

Huomaan kuinka mun tekee mieli silitellä mahaa ja aina kun pieni peppu työntää itseään ylöspäin ylävatsassani, automaattisesti käsi hakeutuu silittämään tai taputtamaan sitä. On ollut ihan hurjan helpottavaa huomata, kuinka kovin vahva tunneside mulle on syntynyt jo raskauden aikana tähän pikku ihmiseen. Olen kuullut monelta, kuinka he ovat odotuksen aikana pelänneet sitä, ettei side lapseen synnykään heti syntymän jälkeen, vaan vastasyntynyt tuntuisikin vieraalta.

Tämä meidän pikkarainen on jotenkin niin kova potkuttelemaan, hikkaamaan ja jumppaamaan tuolla mahassa, että melkeinpä osaan jo kuvitella sille luonteen. Se onkin osaltaan varmasti edesauttanut tällaisen vahvan tunteen syntymistä, kun mahassa ei kasvakaan ihan vieras tapaus vaan meidän oma pieni joka selvästi on vilkas kuin mikä, heh.


Tällaisia aatoksia tähän väliin tästä mahailusta. Sunnuntaina olen menossa kirjamessuille, joten sieltä luvassa varmasti jonkin sortin rapsaa, jos joku näkee vaappuvan Maha-Anselmin niin saa tulla nykimään hihasta!

Tässä parin viikon takainen mahanäyte teille:


8 kommenttia:

  1. No voi, miten ihana postaus! Ja kuva Kaskisen runoineen on niin ihana!

    amp

    VastaaPoista
  2. Ihana masu <3

    Mä tänään aamulla töihin kävellessä just muistelin, että minkälaisia ne ensihetket vauvan kanssa olivat silloin yli 10 vuotta sitten. Rakkaus vauvaan tuli jo odotusaikana ja syntymän jälkeen tunne vain vahvistui ja vauva tuntui heti juuri oikealta, meille tarkoitetulta. Meillä oli kans vilkas vauva jo mahassa ja sitä vilkkautta jatkui vielä syntymän jälkeenkin. Liiankin kanssa ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haaveilen useasti jo siitä hetkestä, kun oman pienen saa rinna päälle lämpimään <3

      Poista
  3. Kuulostaa tutulta. <3 Ja se hetki, kun sen oman pienen saa ensimmäistä kertaa syliinsä. Sitä ei unohda! Ja se tunne, tuntuu kuin olisi tuntenut tuon vastasyntyneen jo pitkään. Ja niinhän onkin, vaikka ensi kertaa ollaankin kasvotusten. Meistä molemmista tuo vauhtiveikko tuntui heti omalta. <3

    Ihanaa loppuodotusta!! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! Tää aika on mennyt niin nopeesti <3. Jännittävää!

      Poista
  4. Voi miten ihana postaus ja kaunis kuva <3 Satuinpa taas tänne sopivaan aikaan kun just mietiskelin että teillä alkaa olla jo jännittävät paikat siellä! Tsemppiä loppuodotukseen ja raskaaseen mutta NIIN IHANAAN vauva-arkeen <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :)! Hyvä kun sattuilet aina välillä <3 Muistan kun jännitin ihan hirveesti teidän h-hetkeä silloin <3

      Poista