Mustaa hopeaa

Voi tätä onnenhetkeä! Sisäinen karkkihiireni oli haljeta ilosta kun kuulin taannoin, että hopeatoffeet, eli kavereiden kesken hoplarit palaa kauppoihin. Nams! Oliskohan tästä vuosi kun etsin näitä ihania hampaisiin tarttuvia läyskytyskarkkeja pitkin kauppojen karkkihyllyjä, kunnes internetin ihmemaa kertoi, ettei hopeatoffeeta ole enää saatavilla. Siinä tuskissani allekirjoitin jopa nettiadressin hopeatoffeen tuotantoonpalauttamisen puolesta (kyllä näin paljon näistä tykkään), joskin en hetkeäkään silloin uskonut toissapäiväisen koittavan:

Torstaina illalla siinä Siwan hyllyjen välissä, pienen pienessä korissa ne lepuutti. Olin mennyt hakemaan vaan kurkkupastilleja karhean kurkun lääkitsemiseen, stydimmät lääkkeet kun on tän mun eturepun takia tällä hetkellä pannassa. Äkkiarvaamatta lähestyessäni kassaa silmäni katsahtaa vähäpätöistä koria: HOPEATOFFEETA! Vaan senhän piti tulla kauppoihin vasta ensi viikolla! No siinä sitä nyt oli ja jo vartin päästä maistelin puhdasta nostalgiaa omalla kotisohvalla. Namskis ja maiskis! Pakko kertoa, että maistuivat juuri niin hyvälle kuin muistelinkin. 

Taidan olla aika rankka toffeen ystävä, kun toinen nami, jonka paluuta vielä odottelen on Toffo-pötköt. Kuka muistaa?

Pahoitteln jos aiheutin jollekulle "kaameen namihimon", kuten eräässä mainoksessa sanotaan. Vaan kerrohan, oliko ikävä näitä ihania mustia mäyhäkarkkeja?