Haluankin nyt vilauttaa teille mun muistettavien asioiden ja muistojen vaalijat. Tämä pyhä kolmiyhteys on kalenteri, muistilaput ja päiväkirja.
Kalenterin pitää mulla olla ehdottomasti paperinen, jotta pystyn luottamaa siihen, että kaikki tuleva ja mennytkin tieto tapahtumista ja aktiviteeteista pysyy tallessa. En ole ikinä luottanut kännykän kalenteriin, vaikka sen niin hienosti saakin synkattua koneen kanssa. Ehei, silti mennään ihan perinteisellä paperiversiolla. Mulla on keittiössä myös seinäkalenteri (äitylin <3), johon saatan kirjata vapaa-ajan muistettavia, kuten synttäreitä, keikkoja jne.
Post it noteille kirjaan usein pieniä hoidettavia asioita, jotka eivät ole aikaan sidottuja, mutta ne tarvii silti hoitaa. No tosta lapusta huolimatta unohdin tänään(kin) soittaa hierojalle ja varata ajan, argh. Huomenna muistan!
Päiväkirjan kirjoittelun olen aloittanut taas ihan hiljattain, koska se nyt vaan on ihan fakta, että paljon ihania asioita arjesta unohtuu. Sen huomaa kun lukee vanhoja päiväkirjoja ja saa nauraa maha kippurassa, mitä kaikkea on tullu höpötettyä. Mun teinivuosien päiväkirjat on tosin niin drama queen goes kettutyttö kamaa, et niit ei karmeesti kannata lukeekaan, haha. Yhden pahimman teiniangstipurku -kirjan tuhosinkin tuossa parin kympin korvilla kokonaan, koska kaikki ajatukset ei ehkä ookaan tarkotettu säilytettäväks.
Päiväkirja onkin nuorempana ollut mulle ehkä enemmän sellai kotiterapeutti. Paljon helpompaa oli käsitellä teinivuosien kasvukipuja kun kirjotti niitä päiväkirjalle.
Nykyään taas kirjotan ylös enemmän siltä pohjalta, että tätä fiilistä tai hetkeä en halua unohtaa koskaan.
Eikä ne kaikki silti välttömättä ole iloisia positiivisia juttuja. Saattaa ne olla vaikka pelottavia hetkiä, kun jokin asia elämässä pistää vaan jännittämään ihan hirveästi. Mutta kaiketi silti suurimmaksi osaksi niitä ihan perus arjen hauskoja juttuja, mitä mä pitkälti teillekin tänne kirjottelen.
Mun uusin päiväkirja onkin tollasta mallia blanko ja siihen tulee myös piirreltyä jonkin verran. Tavotteena olis saada tää täyteen vuoden loppuun mennessä. Luulen että onnistuu kyllä helposti.
Onko teillä päiväkirjoja tai jotain omia uusia muisti/muistoapureita
Olen ihan samaa mieltä siitä, että kalenterin tulee olla konkreettinen paperinen versio. :) Minkään mobiililaitteen kalenteri ei minulle toimi.
VastaaPoistaKalenteria ilman en pystyisi enää elämään, tarvittaessa tärkeimmät muistutukset vielä kännykkään koska se kiinnittää ne aloitusnäyttöön joten se muistuttaa hoidettavasta asiasta aina kun kännykkää katsoo :) päiväkirja on hullun tärkeä henkireikä, enää ei ilman pärjäisi kun kerran on koukkuun jäänyt! Luulen, että saan nauraa näille lukioajan merkinnöille vielä monta kertaa jälkeenpäin :D
VastaaPoistaMulla on itse asiassa montakin kalenteria. On kännykän kalenteri joka on synkattu tietokoneeseen. Ja sitten se varsinainen, oikea kalenteri eli paperinen. Mulla ei kyse ole niinkään luottamuksesta, vaan tottumuksesta ja siitä, että jotenkin sen kalenterin vaan pitää olla konkreettinen esine. Vieläpä oikeanlainen, mikä onkin sitten jo ihan oma lukunsa... :) Tälle vuodellehan askartelinpaskartelin kalenterin itse:
VastaaPoistakirsikkapuistonblogi.blogspot.fi/2012/09/2013.html
kyllä me mimmit taidetaan elää niit ruuhkavuosia, kun kalenterit on niin tärkeitä :D.
VastaaPoistaKirsikka, aivanihana tuo sun kalenteri!
Kalenteri on sähköisenä (how boring is that), mutta rakastan muistilehtiöitä, joihin voi suttailla sitä sun tätä. Kivan kuvan oot taitellut.
VastaaPoistajoo mullakin on aina vähintään yksi muistilehtiö mukana :D!
Poista