Sivut

29.10.2011

Hyvää viikonloppua.

Näin meillä nautitaan perjantai-illasta, että on sitten huomenna energiaa kiertää into piukkana Helsingin Kirjamessuilla!






27.10.2011

Pipoa talven varalle

Tein tuossa yksi ilta aivan ihanan lämpöisen pipon...itselleni. Vaan se ei sitten erään pienen ja lämpimästä tykkäävän herran mielestä mennytkään niin:








Tuo pipo on 90% villaa joka takaa kyllä ettei piätä palele. Tykkään panostaa langoissa aitoihin matskuihin, synteetisten sijaan, niillä kun ei oikein ole mitään lämpöarvoa. Virkkasin siihen korvaläpätkin ja annoin nimeksi Onnimanni. Pitänee laittaa kuvaa tästä siinä varsinaisessa käyttömuodossa jokin päivä!

Luokkakaveri sanoi että Leon näyttää tässä kuvassa ihan joulukinkulta...no ei voi kyllä kiistääkään, heh!

25.10.2011

Kynä sauhuaa

On tullut viime aikoina piirrettyä ihan kiitettävästi, siitäkin huolimatta, että töitä on aivan todella paljon ja kouluhommatkin on painanut päälle. Tässä jälleen yksi raapustelu kolmessa värissä. Mietin, että olisikohan ostajakuntaa, jos koulumme joulumyyjäisiin (jotka ovat siis 26.-27.11.2011 klo10-16) tekisin joistain kuvituksistani pienois jullareita vaikka A5 kokoon ja myisin. Niistä ihmiset saisi aika helposti tehtyä joululahja tauluja, ostamalla vaan kehykset joita nyt saa joka marketista. Mitä luulette olisiko hyvä idea?


23.10.2011

Mikä on parasta sunnuntaissa?

No se, että voi aamusta lähteä pyörillä pienelle retkelle ja joka puolella on ihanan rauhallista!
Käytiin Jarkkiksen kanssa aamukahveella Lahden parhaassa kahvilassa eli Kahvila Karirannassa.
Hyvin herttainen paikka ja ihan mahtavat aina tuoreet leivonnaiset. Ei voi muuta kun suositella sydämen ja mahan pohjasta asti! Oli kerrassaan hurmaavaa ja huumaavaa nauttia ensin täydellisen raikkaasta syysaamusta järven rannassa pyöräillen ja sitten sulloutua ihanan pullan ja kahvin tuoksun syleilyyn sisälle vanhan makasiinirakennuksen kiireettömyyteen ja lämpöön. Sanonkin aina ihmisille, että tuossa kahvilassa ihan kuin aika pysähtyy kun sinne menee. Hyvä olo ja levollinen mieli on taattu.
Kahvilalta pyöräiltiin sitten kirjastoon hakemaan mulle vähän inspismatskua opparia varten ja sitähän löytyi lempi kuvittajieni voimin ihan mukavasti. Siellä oli muuten kirjojen poistomyynti ja jatkuu vissiin pari päivää viellä jos jotain lahtelaista kiinnostaa!

Mie ja ihana mummispyörä, jonka sai ylppärilahjaksi, kovin rakas on se <3

 
Huomenta! Meikä on elävä esimerkki siitä kuinka kypärä vaan voi näyttää päässä
hemmetin hyvältä ;). No ainaki fiksulta.

Lempi kahvila on auki talviaikaan näin! Menkää ihmeessä!

Ihanan tunnelmalliset miljööt heti aamutuimaan.

Ja hyvvee on!

Tämä oli taivaallista ja oli juuri sopiva puoliksi.

Mitähän ihania pullia näiden kankaitten alla on? Nam.
Sataman mahtavat maisetmat 

Tänään oli hurjan kaunis päiväkin. Jarkkis ihana hymymies siinä teki päivästäni parhaan.

Kusti polkee!

Lisää kuvateksti


Kirjastoa kohti!

Reissun jäkeen kaikki pojat päätti ottaa yhessä pikku levot. Jarkkis ammattimiehenä kuuntelee musaa näin!

Sari Airolaa, Katri Kirkkopeltoa, Heli Hietaa ja Laura Valojärveä. Niistä on hyvät kuvitukset tehty!

Olen ollut näistä aivan huumassa tänään.

Voiko olla näin kaunista?














Loppu kevennyksenä haluan kertoa, että kauppoihin on tulossa aivan ihania maitotölkkejä joista ehdoton suosikkini on Klaus Haapaniemen (joka myös on yksi lempi kuvittajistani) kuvittama Valion rasvaton maitotölkki. Täältä pääset ihailemaan niitä kaikkia!

22.10.2011

Mua ainakin nauratti!

Tässä teille makeaa mahan täydeltä. Itseä ainakin nauratti tämä pikafotoshoppaus Jarkosta ja Leonista...joo vois mennä nukkumaan. Hyvää yötä!

Aihesemmat otettu haltuun!

Meillä oli eilen koulussa seminaaripäivä ja minun kohdalla se tarkoitti sitä, että puntin tutinaa tällä erää aiheutti ”vain” aiheseminaari. Selvällä suomen kielellä tämä tarkoittaa sitä, että minun piti esitellä opinnäytetyöaiheeni opettajille ja kanssaopiskelijoille. Oli melko jännää, mutta koska aiheeni otettiin hyvin vastaan tutinat loppui lyhyeen. Opettajanikin sanoi, että hän näkee minut tulevaisuudessa lastenkirjojen kuvittajana ja on tyytyväinen kuinka me opiskelijat osataan ajatella ammatilliset tekemisemme loppuun asti aina valmiiksi tuotteeksi.Tuli hyvä ja varma mieli. Tästä on hyvä lähteä eteenpäin työstämään opparia. Laitan semmani materiaalit tähän kuvina, niin voitte työkin rakkaat lukijat kurkata opparini aiheen ja tavoitteet. Ja saa kommentoida ja linkata ideoita tai jos on mielessä hyvää lähdemateriaalia niin kirjojen nimet tai linkit tuonne kommenttikenttään vaan! Ihan varmana laitan tänne teille näytille myös luonnoksia ja muuta mutinaa tässä prosessin aikana, niin pääsette seuraamaan koko hommaa mukanani alusta loppuun. Kiva kun olette mukana! Nyt mukavaa lauantai-iltaa. Täällä sitä vietetään jalat ja tassut pitkänä sohvalla!

(Klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi niin näkyy ne tekstitkin helpommin)







20.10.2011

Kuvittelua

Innostuin tässä värittelemään koneella tällaisen kesällä jo luonnoskirjaani raapustelemani piirustuksen. Voisin vaikka ensi viikolla (kun on ah niin ihana, mutta töntäytteiten syyslomaviikko koulusta) tehdä pienen postauksen noista mun kuvitushommista mitä olen tässä syksyn mittaan ahkeroinut.
Niitä odotellessa voitte ihmetellä tätä:


Kuvia kuvia kuvia

Tässä muutamia kuvia lisää meidän uudesta katista. Saatatte ehkä huomata, että olen lumoissani!



19.10.2011

Ei ihan perus katti.

Klikkaa kuvaa suuremmaksi

15.10.2011

Saanen esitellä Leon!

Tässä tulee Leon (ShamRock DonAmen) pieni pallero. Herra melkein 13 viikkoinen ja sangen vilkas kaveri. Joskin tässä vaiheessa tirsatkin maistuu vähintään yhtä usein kun itse leikkiminen. Kotiutuminen tänne meille uuteen kotiin on mennyt erittäin hyvin ja ilman kummempia mutkia matkassa. Vito vanha herra vastaanotti Leonin yli kaikkien odotusten ja on ollut niin kiinnostunut kissan touhuista, etten olisi ikinä uskonut. Eihän tässä ihminen voi muuta kun pakahtua onnesta kun tällainen pieni hyrrääjä purisee rinnan päällä.
Satiin kissuuden mukana oikein kunnon kissan selvytymispaketti: ruokaa, torkkupeittoa, kirjaa ja opusta, vähän lisää ruokaa, roppakaupalla leluja ja vaikka mitä. Tuli niin lämmin tunne kun sieltä pienen kissan kanssa kotiin päin lähdettiin. Täytynee sanoa, että enpä koskaan koirien kanssa ole törmännyt näin maan mainioon kasvattajaan ja koko monitassuiseen kissalaan kun mitä kissala DonAmen on. Hyvä mieli tästä!

Ja nyt muutamia kuvia. Sattuneesta syystä nukkumakuvia on paljon enemmän, kun kohde on silloin hieman helpommin taltioitavissa kameran linssiin.

Pupulle halia mamman sylissä

Wruuuum!

Leon komia!

Ja unta kuulaan aina välillä, niin jaksaa taas ilakoida.

Tässä ois mun miehet

Tää kissaputki on kyllä ehdoton hitti!

13.10.2011

Huomenna hän saapuu!!

Eli huomenna kun Jarkkis pääsee töistä, niin myö karautetaan kasvattajan luo tervehtimään heidän monikäpäläistä porukkaansa, opiskelemaan kissakylpyilyä ja mikä parasta hakemaan se oma pieni ruttu mussukka uuteen kotiinsa. Hitusen jännittää jo kaikki, mutta jos sitä nyt kuitenkin saisi ensi yönä nukuttua.
Mitenhän maltan tehdä töitä koko huomisen aamun ja päivän?

Tervetuloa kotiin pikku nakuliini!

10.10.2011

Käpälämäärän lisäystä

Nyt tule iloisia eläinuutisia niillekin, jotka ei mun elämän menoa facebookin kautta pääse seurailemaan: Meille tulee viikonloppuna pieni kissan pentu! Jarkon kanssa tuossa muutamat viikot sitten laitettiin varaukseen aivan ihana pienen pieni kissapoitsu ja ei mikä tahansa poitsu vaan aivan vallattoman suloinen ja erikoinen karvaton kissa rodultansa Don sfinx! Täältä voitte käydä kurkkaamassa vähän faktaa rodusta, jos nimi kuulostaa ihan vieraalta.
Ollaan tässä viime viikot hoidettu kotia kuntoon niin, että tänne on pienen kissuuden hyvä kotiutua. On kiipeilypuuta ja kissatunnelia, hiekka-astiaa ja kantokoppaa. Ollaan myös valmisteltu tuota meidän vanhaa herraa Vitoa uuteen tulokkaaseen, antamalla sille erityisen paljon huomiota. Ei tule raukalle mitenkään mustasukkaisuuksia, kun huomaa, että rapsutuksia riittää kummallekin tassukkaalle yhtä lailla.
Olen elellyt viimeiset viikot ihan hurjassa onnellisuuskuplassa, vaikka töitä on ollut vähän liikaakin ja sen myötä melkoinen stressi (pitäähän sitä takoa niin maan pe…perusteellisesti kun rauta on kuumaa). Kyllä tuollaisen eläinvaavin odottaminen saapuvaksi vaan heittää niitä perhosia mahaan ihan joka päivä. Jarkolla varmaan alkaa jo palamaan käpy mun kanssa, kun toitotan kuin onnellinen olen ja pyörittelen kaiken maailman huopapalloja käsissäni jatkuvasti (täällä on lähtenyt käyntiin oikein kissanlelutehdas, voin tehdä ohjepostauksen jos kiinnostusta piisaa? Hanna Mimi vois tykätä näistä). Oli oikein ”järkytys” yksi päivä huomata kuinka hurjan kivasti kaikki tässä nyt tällä hetkellä on. Olen saanut onnea osakseni ihan kahmalokaupalla tänä syksynä. Kummityttöäkin haluaisin taas jo pian tapaamaan, niin suuren osan sydämestä se pikkuinen tuhisija ensitapaamisella nappasi! Harmi, ettei asuta samassa kaupungissa, muutenhan olisin harvase päivä sitä pientä rinsessaa ihastelemassa.  Että hyvin menee mutta menköön!
Oppariasiatkin alkaa luistamaan, kun sain eräältä kirjailijalta alustavan tekstin, josta nyt sitten aion tehdä kuvituksen. Eli lastenkirjan kuvitus ja taitto on kai nyt sitten virallisesti tämän graahvikko kuvittajan opinnäytetyön aihe! Multa ne ei jännät paikat elämästä tällä hetkellä nyt lopu. Ensi viikon perjantaina on aiheseminaari ja siitä se rutistus sitten ihan virallisesti lähtee käyntiin tavoitteena paperit käteen ensi keväänä. Hurjaa! Mihin tämä neljä vuotta nyt näin on luiskahtanut! Tästä postauksesta tuli nyt just tällaisen vähän ärsyttävän onnellisen ihmisen hypetystä ja ihmettelyä, mutta lienee tämä kivempaa luettavaa kuin hirmunen valitus.  Ja hei jotta saadaan sokeria vähän lisään tähän tekstin loppuun, niin muistutanpa teitä kaikkia ihania, että JOULU on ihan pian ja sepäs vasta ihanaa onkin! Kuukauden päästä on jo lupa tehdä pipareita (joo mulla on virallinen lupa leipoa marraskuussa ekat piparit, ettäs tiedätte!) Sitä ja kaikkea muuta ihanaa odotellessa (laske monta kertaa kirjoitin tähän postaukseen sanan ihana!)
Tässä pari kuvaa pienestä katti matikaisestamme, jotka kasvattaja Linda meille lähetti. Ovat siis hänen ottamiaan.